Emokotilot | |
---|---|
Kärkiemokotilo (Viviparus contectus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Luokka: | Kotilot Gastropoda |
Alaluokka: | Caenogastropoda |
Lahko: | Architaenioglossa |
Heimo: |
Emokotilot Viviparidae Gray, 1847 |
Alaheimot[1] | |
Katso myös | |
Emokotilot (Viviparidae)[2] tai suokotilot on makean veden nilviäisheimo.[1]
Elossa olevat emokotilot jaetaan kolmeen alaheimoon ja 31 sukuun[1]. Lajeja on 125–150[3]. Suurimmat emokotilot voivat kasvaa 3,5–6 cm pitkiksi. Kuori on kartiomainen tai pyöreähkö ja aina kierteinen. Väriltään kuori on ruskea tai vihertävä ja siinä voi olla tummia juovia. Kuoressa on ohut sarveisaineesta muodostunut sulkulevy. Silmät sijaitsevat pitkien tuntosarvien juuressa.[4][5]
Emokotiloita tavataan hyvin laajalta alueella pohjoisella pallonpuoliskoltla sekä Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Ne ovat useimmiten hitaasti virtaavien makeiden vesien eläimiä. Ravintonsa ne suodattavat vedestä. Emokotilot synnyttävät eläviä poikasia.[4][6]
Etelä-Suomessa tavataan paikoittain kärkiemokotiloa (Viviparus contectus). Tylppäemokotilon (Viviparus viviparus) tilanne Suomessa on epäselvä.[2]