Ensimmäinen Taiwaninsalmen kriisi | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Ensimmäinen Taiwaninsalmen kriisi tai Formosan kriisi oli vuosina 1954–1955 sotilaallinen konflikti Kiinan kansantasavallan (Kiinan) ja Kiinan tasavallan (Taiwanin) välillä.
Taiwaninsalmi on ollut geopoliittisesti merkittävä paikka aina siitä lähtien, kun Kiinan sisällissota päättyi ja Tšiang Kai-šek määräsi nationalistit vetäytymään Taiwanin saarelle.[1]
Konfliktin kohteena olivat Taiwanin haltuun jääneet aivan mantereen edustalla sijainneet pienet saaret, joista tärkeimmät olivat Kinmenin ja Matsun saaret. Kummankin valtion mielestä saarten hallussapito lisäsi Taiwanin mahdollisuuksia mahdolliseen mantereen takaisinvaltaamiseen, joten Kiina pyrki valtaamaan ne itselleen. Varoitukseksi Kiinan lehdistössä aloitettiin syyskuussa 1954 äänekäs kampanja Taiwania vastaan. Saman kuun aikana kansan vapautusarmeija alkoi pommittaa Kinmenin sekä pian myös Matsun ja Dachenin saaria.[2][3] Yhdysvallat ja Taiwan solmivat tämän seurauksena sopimuksen kahden maan välisestä puolustusliitosta.[4]
Yhdysvallat siirsi laivastojoukkojaan Taiwaninsalmen lähelle. Kiinan armeija valtasi tästä huolimatta Yijiangshanin saaret ja pakotti Taiwanin joukot perääntymään myös Dachenin saarilta. Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower uhkasi Kiinaa mahdollisella ydinaseiden käytöllä, jos se ei perääntyisi. Kriisi laukesi huhtikuussa 1955, kun kolmannen maailman valtioita edustaneen Bandungin konferenssin yhteydessä Zhou Enlai ilmoitti Kiinan olevan valmis neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa. Tykkituli Kinmenia vastaan lopetettiin. Yhdysvallat ja Kiina kävivät heinäkuusta 1955 alkaen neuvotteluja Taiwanin kysymyksen ratkaisemisesta. Neuvottelut päättyivät yli kahden vuoden jälkeen tuloksettomina joulukuussa 1957.[2]
Yijiangshanin ja Dachenin saaret jäivät pysyvästi Kiinan haltuun, mutta Kinmenin ja Matsun saaret pysyivät Taiwanilla.
Vuonna 1958 samat osapuolet ajautuivat toiseen vastaavaan kriisiin Taiwaninsalmella.[3]