Erik De Vlaeminck (23. maaliskuuta 1945 Eeklo, Itä-Flanderi, Belgia − 4. joulukuuta 2015 Wilskerke, Länsi-Flanderi, Belgia) oli belgialainen kilpapyöräilijä, joka voitti cyclocrossin maailmanmestaruuden ennätykselliset seitsemän kertaa (vuosina 1966, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972 ja 1973). Hän voitti myös cyclocrossin Belgian-mestaruuden neljästi (vuosina 1967, 1969, 1971 ja 1972). Maantiepyöräilyssä hän voitti yhden etapin Ranskan ympäriajossa vuonna 1968. Lisäksi hän voitti Belgian ympäriajon vuonna 1969 ja Pariisi–Luxemburg-etappiajon vuonna 1970.[1]
Erik De Vlaeminck ei jäänyt uransa aikana kiinni kielletyistä aineista, vaikka hänen tiedettiin olleen hoidossa amfetamiiniriippuvuuden vuoksi.[2]
Myös De Vlaeminckin veli Roger De Vlaeminck oli urallaan menestyksekäs kilpapyöräilijä. Erik De Vlaeminckin poika Geert kuoli 26-vuotiaana sydänkohtaukseen kesken cyclocross-kilpailun.[3]
Erik De Vlaeminck sairasti elämänsä loppuvaiheissa Parkinsonin tautia ja Alzheimerin tautia.[2]