Erkka Westerlund (s. 30. maaliskuuta 1957 Pernaja)[1] on suomalainen jääkiekkovalmentaja. Hän toimi KHL-joukkue Salavat Julajev Ufan päävalmentajana kaudella 2017–2018.[2]
Westerlund aloitti valmennusuransa I-divisioonassa pelanneen JyP HT:n päävalmentajana. Westerlundin ensimmäinen merkittävä valmennussaavutus oli JyP HT:n nousu SM-liigaan keväällä 1985. SM-liigassa Westerlund jatkoi JyP HT:n päävalmentajana kolme kautta, minä aikana seura ei päässyt kertaakaan pudotuspeleihin.[3] Westerlund valmensi SM-liigassa pelannutta Rauman Lukkoa kaudet 1989–1991, joina kumpanakaan joukkue ei päässyt pudotuspeleihin, minkä lisäksi se säilytti jälkimmäisellä kaudella liigapaikkansa vasta karsintojen jälkeen.[4]
Seuraavan kerran Westerlund toimi seurajoukkueen valmentajana vasta kaudella 1997–1998, jolloin hän valmensi Raimo Summasen kanssa Helsingin IFK:n Suomenmestariksi. Seuraavalla kaudella voitetun hopean jälkeen Westerlund ja Summanen siirtyivät valmentamaan HIFK:n naapuriseuraa Jokereita.[5] Westerlund valmensi Jokereita kaudet 1999–2001, joista ensimmäisellä joukkue ylsi finaaliin ja saavutti SM-hopeaa.[1]
Westerlundin viimeisin esiintyminen SM-liigajoukkueen päävalmentajana tapahtui kausilla 2010–2012, kun hän valmensi jälleen Jokereita.[1][6] Hän siirtyi Jokerien päävalmentajaksi marraskuussa 2010 Hannu Jortikan saatua potkut valmennustehtävistä.[6] Westerlund voitti keväällä 2012 Jokereiden kanssa SM-pronssia, minkä jälkeen hän jätti joukkueen.
Kausiksi 2014–2016 Westerlund palasi valmentamaan Jokereita KHL-aikakaudella.
Kaudeksi 2017–2018 Westerlund siirtyy KHL-joukkue Salavat Julajev Ufan peräsimeen.
Erkka Westerlund on toiminut Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana kahteen otteeseen kausina 1988–1989 ja 2001–2003. Jälkimmäisen pestin molemmista MM-kisoista Suomi voitti pronssia. Lisäksi Westerlund toimi Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana kaudella 1996–1997, jolloin Suomi voitti EM-kultaa.
Miesten maajoukkueen päävalmentajana Westerlund toimi ensimmäisen kerran marraskuusta 2004 vuoden 2007 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin asti. Vuoden mittaisen pestinsä hän aloitti kesäkuun alussa 2013[7] ja lopetti 2014 keväällä.
Westerlund siirtyi elokuussa 2006 Vierumäellä toimivan Suomen urheiluopiston rehtoriksi ja alkoi marraskuussa 2006 hoitaa myös toimitusjohtajan tehtäviä.[8] Hän aloitti vuonna 2007 myös Suomen Jääkiekkoliiton valmennusvaliokunnan puheenjohtajana.[9] Westerlund toimi myös Suomen Olympiakomitean asettaman, vuonna 2010 aloittaneen Huippu-urheilun muutostyöryhmän jäsenenä. Hän on myös mukana perheyrityksessä joka tekee mm. hyvinvointianalyysejä.[10][11] Westerlund jätti urheiluopiston rehtorin tehtävät vuonna 2014 aloittaessaan Jokereiden päävalmentajana.[12]
Westerlund valmistui liikunnanohjaajaksi Suomen Urheiluopistosta vuonna 1980 ja liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1986.[13] Hänen liikuntabiologian alaan kuuluva pro gradu -tutkielmansa nimeltä "Erityyppisten harjoitusjaksojen vaikutukset jääkiekkoilijoiden kestävyysominaisuuksiin" valmistui vuonna 1985.[14]
Westerlund on työskennellyt myös Jääkiekkoliiton kehityspäällikkönä vuosina 1991–1997 ja kehityskeskuksen johtajana vuosina 2002–2005.[13]
Westerlundista ilmestyi syksyllä 2019 Fitran kustantama, Manu Tuppuraisen kirjoittama 332-sivuinen kirja Erkka – Elämän peliä. ISBN: 9789523501294.[15]
Westerlund on naimisissa ja hänellä on kolme lasta, pojat Niklas (s. 1990) ja Tomas (s. 1992) sekä tytär Daniela (s. 1998).[2][13] Koulutukseltaan Westerlund on liikuntatieteiden maisteri.[16]
| Edeltäjä: Hannu Kapanen |
Kalevi Numminen -palkinnon voittaja 1998 |
Seuraaja: Hannu Jortikka |
| Edeltäjä: Mike Eaves |
HIFK:n päävalmentaja 1997–1999 |
Seuraaja: Ismo Lehkonen |
| Edeltäjä: Timo Lahtinen Hannu Jortikka Tomek Valtonen |
Jokereiden päävalmentaja 1999–2001 2010–2012 2014–2016 |
Seuraaja: Raimo Summanen Tomi Lämsä Jukka Jalonen |
| Edeltäjä: Raimo Summanen Jukka Jalonen |
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja 2005–2007 2013–2014 |
Seuraaja: Doug Shedden Kari Jalonen |
| Edeltäjä: Ville Peltonen |
President’s Trophyn voittaja 2006 |
Seuraaja: Sami Kapanen |
2 Kukkonen | 3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 5 Saravo | 6 Väänänen | 7 Niemi | 8 Jokinen | 10 Karalahti | 12 Jokinen (A) | 14 Hagman | 16 Peltonen (C) | 20 Pakaslahti | 22 Eloranta | 23 Hahl | 24 Viuhkola | 25 Hentunen | 26 Söderholm | 27 Pärssinen | 28 Rita | 30 Norrena | 31 Nurminen | 32 Bäckström | 37 Ruutu | 39 Kapanen | 71 Kallio | Valmentaja Erkka Westerlund
3 Nummelin (A) | 5 Kukkonen | 6 Saravo | 7 Berg | 9 Luoma | 10 Bergenheim | 12 O. Jokinen | 15 T. Ruutu | 16 Peltonen (C) | 18 Mäntylä | 20 Miettinen | 21 Koivu | 22 Santala | 23 Hahl | 24 Viuhkola | 25 Hentunen | 28 Rita | 30 Norrena | 31 Niittymäki | 32 Bäckström | 33 Lehtonen | 36 J. Jokinen | 37 J. Ruutu (A) | 55 Pirnes | 71 Kallio | Valmentaja Erkka Westerlund
5 Ohtamaa | 6 Kivistö | 10 Karalahti | 12 Jokinen (C) | 13 Wirtanen | 18 Mäntylä | 19 Savinainen | 21 Lehterä (A) | 22 Salomäki | 25 Jormakka | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Marttinen | 31 Koskinen | 32 Saros | 34 Palola | 35 Rinne | 38 Hietanen | 40 T. Sallinen | 42 J. Sallinen | 47 Lajunen | 56 Haula | 61 Huhtala | 71 Komarov (A) | 81 Pakarinen | Valmentaja Erkka Westerlund
3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 5 Kukkonen | 6 Salo | 7 Berg | 8 Selänne | 10 Nieminen | 11 S. Koivu (C) | 12 O. Jokinen | 14 Hagman | 16 Peltonen | 21 M. Koivu | 24 Laaksonen | 25 Hentunen | 26 Lehtinen | 27 Numminen (A) | 30 Norrena | 31 Niittymäki | 32 Lydman | 33 Bäckström | 36 J. Jokinen | 37 Ruutu | 39 Kapanen | 77 Niemi | Valmentaja Erkka Westerlund
3 Määttä | 4 Väänänen | 5 Kukkonen | 6 Salo | 8 Selänne (C) | 12 Jokinen | 15 Ruutu | 16 Barkov | 18 Lepistö | 21 Lehterä | 23 Salminen | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Korpikoski | 31 Niemi | 32 Lehtonen | 36 Jokinen | 38 Hietanen | 40 Rask | 41 Pihlström | 44 Timonen (A) | 45 Vatanen | 50 Aaltonen | 64 Granlund | 71 Komarov (A) | Valmentaja Erkka Westerlund