Ernesto Maria Pasquali (1883 Montù Beccaria – 9. toukokuuta 1919 Torino) oli italialainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja.
Kirjanpitäjänä, toimittajana sekä Ambrosio Filmin käsikirjoittajana ja ohjaajana työskennellyt Pasquali perusti vuonna 1908 Torinoon tuotantoyhtiön Pasquali e Tempon. Vuonna 1910 se laajensi toimintaansa, rakensi oman studion ja sai nimen Pasquali & C. Yhtiön suuria menestyksiä olivat Ferdinand Guillaumen Polidor-komediat (1912–1915) sekä historialliset elokuvat kuten Enrico Vidalin ohjaama Spartacus (1913) sekä Vidalin ja Ubaldo Maria Del Collen Jone o gli Ultimi Giorni di Pompei (”Ione, eli Pompeijin viimeiset päivät”, 1913). Niistä jälkimmäinen aiheutti oikeusjutun Arturo Ambrosion kanssa, joka oli tehnyt samaan aikaan lähes samannimisen elokuvan. Pasqualin toiminta kuihtui ensimmäisen maailmansodan aikana ja hänen kuolemansa jälkeen yhtiö liitettiin Unione Cinematografica Italianaan.[1][2]