Eszterháza

Ilmakuva Eszterházasta.

Eszterháza on Fertődissä, Unkarissa sijaitseva palatsi, jonka rakennutti prinssi Nikolaus Esterházy. Palatsia kutsutaan usein Unkarin Versaillesiksi, ja se on maan suurin rokokoomonumentti.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palatsia alettiin rakentaa todennäköisesti vuonna 1762, jolloin prinssi Nikolaus seurasi veljeään Paul Antonia.[1] Ennen prinssiksi tuloaan Nikolaus oli tottunut viettämään aikaansa Süttöriksi kutsutulla metsästysmajalla, joka oli rakennettu samalle alueelle noin vuonna 1720 Anton Erhard Matinellin suunnitelmien pohjalta. Metsästysmajaa käytettiin ytimenä, jonka ympärille Esterháza rakennettiin.[1]

Ensimmäinen hankkeessa työskennellyt arkkitehti oli Johann Ferdinand Mödlhammer, ja 1765 häntä seurasi tehtävässä Melchior Hefele.[1] Vaikka palatsia verrataan usein Versaillesiin, jossa prinssi oli vieraillut vuonna 1767, H. C. Robbins Landon väittää, että suoremmat vaikutteet ovat löydettävissä ”itävaltalaisista malleista, erityisesti Wienissä sijaitsevasta Schönbrunnin linnasta.”

Prinssi maksoi palatsista 13 miljoonaa guldenia,[2] mitä Robbins Landon nimittää ”tähtitieteelliseksi” summaksi.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Eszterházaan 1766, mutta rakentaminen jatkui vielä useiden vuosien ajan. Oopperatalo valmistui 1768 (ensimmäinen esitys oli Joseph Haydnin ooppera Lo speziale) ja marionettiteatteri 1773. Palatsin edessä sijaitseva suihkulähde valmistui vasta 1784, jolloin hanke oli prinssin mielestä saatu päätökseen.[1][2]

Sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palatsi rakennettiin lähelle Neusiedler Seen etelärantaa soiselle maalle, mikä oli siihen aikaan terveysriski. Robbins Landon kirjoittaa: ”Prinssi Nicolaukselta oli erityisen omalaatuinen ajatus valita se suuren linnan sijoituspaikaksi. Linnan olemassaolon oli mahdollisesti tarkoitus todistaa ’mielen voittoa aineesta’.”[1]

Huoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palatsissa on 126 huonetta.[2] Niistä erityisen huomattava on Bankettihuone, jonka katossa on maalaus Apollonista vaunuissaan. Laaja kirjasto sisältää lähes 22 000 nidettä, ja sitä koristaa suvun sukunimeä edustava E-kirjain. Huoneista suurin on luolatyylinen Sala Terrana. Sen sisäkatossa tanssivat enkelit pitävät käsissään kukkaseppeleitä muodostaen niistä E-kirjaimen.

Prinssi Nikolaus Esterházy, Esterházan rakennuttaja.

Haydn Eszterházassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen neljännesvuosisatansa ajan palatsi toimi ensisijaisena kotina säveltäjä Joseph Haydnille, joka kirjoitti suurimman osan sinfonioistaan prinssin orkesteria varten. Vuodesta 1768 lähtien teatteri oli merkittävä oopperoiden esityspaikka. Esityksiä oli usein yli sata kertaa vuodessa.[3]

Palatsin syrjäinen sijainti johti muusikoiden ikävystymiseen ja yksinäisyyden tunteeseen. Tämä ilmenee joistakin Haydnin kirjeistä, samoin kuin Jäähyväissinfonian kuuluisasta tarinasta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Landon, H. C. Robbins & Jones, David Wyn: Haydn: His Life and Music. Lontoo: Thames and Hudson, 1988.
  • Webster, James: Joseph Haydn. (Artikkeli ensyklopedisessa sanakirjassa New Grove) Macmillan Publishers Ltd, 2001.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Landon & Jones 1988, s. 95
  2. ↑ a b c Haydn, Franz Joseph YLE. Viitattu 7.1.2008.
  3. ↑ Webster 2001

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]