Etelä-Afrikan Grand Prix 1984 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 7. huhtikuuta 1984 Kyalamin radalla Etelä-Afrikassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Niki Lauda, jolle voitto oli hänen uransa 20:s ja kauden ensimmäinen. Kilpailun aikana johdossa kolme kuljettajaa Keke Rosberg, Nelson Piquet ja Niki Lauda.[1]
Aika-ajojen nopein oli Nelson Piquet. Hän kiersi 4 104 metrin pituisen radan ajassa 1.04,871. Hänen keskinopeutensa 227,694 km/h oli rataennätys. Keijo Rosberg starttasi toisesta lähtöruudusta ja Nigel Mansell kolmannesta.
Ennen kilpailua kauden alussa voimaan tullut polttoainesääntö puhutti kuljettajia. Auton tankissa sai olla lähtöhetkellä vain 220 litraa polttoainetta ja tankkaaminen kilpailun kuluessa oli kielletty. Tallien oli otettava autoistaan mahdollisimman suuri teho ja varottava samalla käyttämästä liikaa polttoainetta, jotta se riittäisi maaliin saakka. Patrick Tambaysta tuli ensimmäinen uuden polttoainesäännön uhri, sillä hänen autostaan loppui polttoaine yhdeksän kierrosta ennen maalia. Kilpailussa ajettiin kaikkiaan 75 kierrosta.
Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | 8 | Niki Lauda | McLaren-TAG | 75 | 1.29.23,430 | 8 | 9 |
2 | 7 | Alain Prost | McLaren-TAG | 75 | + 1.05,950 | 5 | 6 |
3 | 16 | Derek Warwick | Renault | 74 | + 1 krs. | 9 | 4 |
4 | 22 | Riccardo Patrese | Alfa Romeo | 73 | + 2 krs. | 18 | 3 |
5 | 26 | Andrea de Cesaris | Ligier-Renault | 73 | + 2 krs. | 14 | 2 |
6 | 19 | Ayrton Senna | Toleman-Hart | 72 | + 3 krs. | 13 | 1 |
7 | 11 | Elio de Angelis | Lotus-Renault | 71 | + 4 krs. | 7 | |
8 | 21 | Mauro Baldi | Spirit-Hart | 71 | + 4 krs. | 20 | |
9 | 17 | Marc Surer | Arrows-Ford | 71 | + 4 krs. | 23 | |
10 | 25 | François Hesnault | Ligier-Renault | 71 | + 4 krs. | 17 | |
11 | 27 | Michele Alboreto | Ferrari | 70 | Sytytys | 10 | |
12 | 18 | Thierry Boutsen | Arrows-Ford | 70 | + 5 krs. | 26 | |
DSQ | 3 | Martin Brundle | Tyrrell-Ford | 71 | Hylättiin | 25 | |
Kesk. | 15 | Patrick Tambay | Renault | 66 | Polttoaine loppui | 4 | |
DSQ | 4 | Stefan Bellof | Tyrrell-Ford | 60 | Hylättiin | 24 | |
Kesk. | 5 | Jacques Laffite | Williams-Honda | 60 | Voimansiirto | 11 | |
Kesk. | 14 | Manfred Winkelhock | ATS-BMW | 53 | Moottori | 12 | |
Kesk. | 6 | Keke Rosberg | Williams-Honda | 51 | Rengas | 2 | |
Kesk. | 12 | Nigel Mansell | Lotus-Renault | 51 | Turbo | 3 | |
Kesk. | 28 | René Arnoux | Ferrari | 40 | Polttoaineen syöttö | 15 | |
Kesk. | 1 | Nelson Piquet | Brabham-BMW | 29 | Turbo | 1 | |
Kesk. | 20 | Johnny Cecotto | Toleman-Hart | 26 | Rengas | 19 | |
Kesk. | 9 | Philippe Alliot | RAM-Hart | 24 | Moottori | 22 | |
Kesk. | 10 | Jonathan Palmer | RAM-Hart | 22 | Vaihdelaatikko | 21 | |
Kesk. | 2 | Teo Fabi | Brabham-BMW | 18 | Turbo | 6 | |
Kesk. | 23 | Eddie Cheever | Alfa Romeo | 4 | Jäähdytin | 16 | |
WD | 24 | Piercarlo Ghinzani | Osella-Alfa Romeo | 0 | Onnettomuus | 20 |
1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
Radat | Prince George Circuit (1962–1963, 1965) Kyalami (1967–1980, 1982–1985, 1992–1993) |