Ethel

Hakusana ”Etel” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Ethel, Etel
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen Etel: 13. huhtikuuta
– ortodoksinen
Muunnelmia Etta, Etti [1]
Vastineita eri kielissä Edla, Edle, Eedla [2]
Nimen alkuperä muinaisenglannin sana aethel (’jalo’), joka on esiintynyt alkuosana useissa nimissä [1]

Ethel on naisen etunimi. Se on lyhentymä Ethel-alkuisista nimistä (esim. Ethelburga ja Etheldred), joissa alkuosana on muinaisenglannin sana aethel. Nimen merkitys on ’jalo’. Ethelin rinnakkaismuotona on käytössä nimiasu Etel.[3][4]

Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on huhtikuuhun 2024 mennessä tilastoitu 1 166 Ethel-nimistä ja noin 1 150–1 160 Etel-nimistä naista.[5][6]

Suomen almanakassa nimi Etel esiintyi Tellervon rinnalla vuosina 1908–1923 ja 1925–1927. Nimipäivä oli 13. huhtikuuta, joka nykyään on Etelin nimipäivä suomenruotsalaisessa kalenterissa.[7][8]

Nimi Ethel sisältyi Ruotsin almanakkaan vuosina 1986–2000. Nimipäivä oli 10. maaliskuuta.[9]

Tunnettuja Ethelejä ja Etelejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 77. (Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6
  2. Vilkuna 2007, s. 65.
  3. Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 84. (Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4
  4. Otterbjörk, Roland: Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon, s. 155. (Tredje upplagan) Solna: Esselte studium, 1985. ISBN 91-24-29961-8 (ruotsiksi)
  5. Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Ethel”) 29.4.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 1.5.2024.
  6. Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Etel”) 29.4.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 1.5.2024.
  7. Nivanka, Eino: Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705–1955. – Kustaa Vilkuna, Eino Kaskimies, Gösta Hedström & Eino Nivanka (toim.) Suomen almanakan juhlakirja, s. 264. Helsinki: Helsingin yliopisto & Weilin+Göös, 1957.
  8. Nimipäivähaku (hakusanat ”Ethel” ja ”Etel”) Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 1.5.2024.
  9. Lindgren, Birgitta: Namnlängden och namnens placering under olika tider. – Namnlängdsboken. Historien bakom namnen i almanackan, s. 113. (Redaktör Eva Brylla) Stockholm: Norstedts Ordbok, 2000. ISBN 91-7227-204-X (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Etunimien taivutus: Ethel ja Etel (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu)