Evijärvi

Evijärvi

vaakuna

sijainti

Evijärven kunnantalo.
Evijärven kunnantalo.
Sijainti 63°22′00″N, 023°28′30″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Kuntanumero 052
Hallinnollinen keskus Evijärven kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 390,71 km²
241:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 354,15 km²
– sisävesi 36,56 km²
Väkiluku 2 270
245:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 6,41 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 54,2 %
– yli 64-v. 29,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 93,7 %
– ruotsinkielisiä 2,1 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 9,80 %
40:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Mikko Huhtala[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • KD
9
5
2
1
evijarvi.fi
Evijärven Nuorisoseura

Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 270 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 390,71 km², josta 36,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,41 asukasta/km².

Evijärvi sijaitsee Ähtävänjoen keskijuoksulla ja kunnan keskellä sijaitseva Evijärvi tunnetaan kalaisena ja matalana, jossa on runsaasti saaria. Evijärven kunta levittäytyy Evijärven rantamille. Evijärven maisema on muusta Etelä-Pohjanmaasta poiketen kumpuilevaa ja vaihtelevaa.[8]

Evijärven naapurikunnat ovat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Veteli. Lisäksi Evijärvellä on maarajaa Luodon kanssa Pedersören kunnan kaakkoisosassa sijaitsevan yhteismetsän kautta.[9] Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Kortesjärvi, Teerijärvi, Purmo ja Ähtävä. Evijärvi sijaitsee Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutuksen syntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvellä on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä Hanhikosken rannalta. Näsijärven vedet laskivat tuolloin Ähtävänjoen kautta Pohjanlahteen. Rautakaudelle tultaessa väestö väheni huomattavasti, ja Evijärven seutu jäi pääosin eränkäyntialueeksi. Alueella asui niin sanottuja lappalaisia. Evijärven läpi kulki Ylä-Satakunnasta Ähtäristä alkanut vesireitti, jota kautta Hämeestä ja Pirkkalasta asti pääsi Pohjanmaan rannikolle[10].

Nykyistä huomattavasti vuolaamman Ähtävänjoen kalaisuus sekä ympäröivien erämaiden riista olivat uudisasukkaiden tärkeimpiä houkuttimia. Vanhimpia taloja ja kyläyhteisöjä ovat todennäköisesti muinaisen vesireitin varrelle perustetut talot[10]. Evijärven seutu kuului keskiajalla Pietarsaaren suurpitäjän takamaihin. Pohjanlahden rannikon ruotsalaisasutus ulottui Evijärvelle saakka, mistä ovat muistoina monet ruotsinkieliset paikannimet, kuten Björbacka, Stenbacka, Norrena ja Söderena.[11] Samaa perua on esitetty olevan myös Evijärven nimi, pohjautuen sanaan ”evja”, joka tarkoittaa märkää rantaniittyä tai luhtaa[12]. Ainakin eräät Evijärven vanhimmat talot Inan (Ena) kylässä[13] olivat ruotsinkielisiä[10], kuten monet muutkin veroa maksavat talot Alajärvelle saakka.  Evijärvi sanan alkuosa Evi ei kuulu alun perin suomen kielen äänneasuun, mutta voi olla muuttunut sanasta evä. Nimen loppuosa voi periytyä saamen järveä merkitsevästä sanasta jävri. Vuoden 1540 luettelossa esiintyy jo ”Effvijerffiby”, mutta C. C. Mörtin pitäjänkarttaan vuodelta 1709[14] se on merkitty sanalla ”Noor” tarkoittaen pohjoista Lappajärveä[15]. Paikannimistö on alun perin pitkälti ruotsinkielistä, mutta muuttuneet suomenkielisen ääntämyksen mukaan helpommin sanottavaksi. Alkuperäistä lappalaisnimistöä on enää vaikea havaita, kuten nykyistä Kniivilänlahtea merkinnyt Kultalahti (1709 kartassa Kuldalachte), joka pohjautunee saamenkielistä lainautuneeseen povettoman nuotan nimeen ”kulth”, joka esiintyy tavallisesti yhdessä rantanuotan eli inan kanssa.[10][16]

Kyläkuntien syntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvi mainitaan 1500-luvun puolivälin asiakirjoissa Pietarsaareen kuuluvaksi kyläkunnaksi, jossa vuosisadan lopulla oli jo 20 taloa. Vaikka vielä 1600-luvullakin syntyi jonkin verran ruotsalaista uudisasutusta, tulivat savolaiset seudun tärkeimmiksi asuttajiksi. Asutus pysyi pitkään harvana. Väkiluku oli todennäköisesti 1600-luvulla ennen suuria kuolonvuosia noin 3 000, vuonna 1749 se oli 505 ja 1805 jo 2 426. Vuonna 1760 Evijärvestä tuli Lappajärven kappeliseurakunta, ja 1865 se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Evijärven kirkon rakensi kuuluisa alahärmäläinen Antti Hakola vuonna 1758. Ensimmäinen kirkkoherra K. A. Calamnius astui virkaansa 1877. Omaksi pitäjäksi Evijärvi tuli 1867.[11]

Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun lopulla Evijärveltä lähti Pohjois-Amerikkaan yli 2 000 siirtolaista, joista kuitenkin useat palasivat myöhemmin takaisin. Vuonna 1920 kunnassa oli asukkaita 4 159. Evijärven asukasluku pysyi 4 000:n tienoilla 1960-luvulle saakka, jolloin väestö alkoi hitaasti vähentyä. 1970-luvun puolivälissä asukkaita oli enää runsaat 3 300, mutta asukasluku kääntyi vuosikymmenen lopulla jälleen kasvuun. Vuonna 1985 Evijärvellä oli asukkaita 3 442. 1990-luvun alussa vaikuttanut lama ja maaltamuutto vähensivät kunnan asukasluvun vuoteen 2011 mennessä 2 761 asukkaaseen.[11]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kunta, jonka maisemia hallitsevat kumpuilevat metsämaat, pienet peltolaikut ja lukuisat järvet.[11]

Kallioperä on suurimmaksi osaksi biotiittiplagioklaasigneissiä, gneissigraniittia sekä amfibioliittia. Särkijärven kylästä noin kilometrin verran luoteeseen on usean metrin vahvuinen kvartsisuoni. Kalliopaljastumia on eniten Lepistönmäen, Haapajärven ja Kuoppa-ahon välisellä alueella. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin pitkittäisselänteitä, drumliineja. Moreeni on usein paikoin turpeen peitossa. Savea ja hiekkaa on jokien ja järvien rannoilla kapeina vyöhykkeinä, jotka on yleensä raivattu pelloiksi. Jonkin verran myös kivisiä moreenimaita on raivattu viljelymaiksi. Pinnanmuodoiltaan Evijärvi kuuluu Etelä-Pohjanmaan kankareseutuun. Vaihtelevinta maasto on kunnan itä- ja pohjoisosissa. Alueen korkein kohouma on Kuoppa-ahosta länteen ylittää 90 metrin tason.[11]

Vesistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan maisemaa elävöittävät lukuisat järvet, joista suurin on satasaarinen Evijärvi. Evijärven aikaisemmin hyvin runsas kalakanta on järven säännöstelyn aloittamisen (1954) jälkeen vähentynyt. Lisäksi rehevöityminen on hävittänyt järven arvokalakannan lähes kokonaan.[11] Järveen on kalakannan elvyttämisen vuoksi istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja järvisiikaa.[17] Kuntaa luode-kaakkoisuunnassa halkovista joista on huomattavin koskinen Ähtävänjoki.[11]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvi, Haapajärvenkylä, Ina (Ena), Jokikylä, Kerttua, Kivijärvenkylä, Latukka, Sydänmaa, Särkikylä.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Evijärvellä oli 2 499 asukasta, joista 875 asui taajamassa, 1 605 haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Evijärven taajama-aste on 35,3 %.[18] Kunnassa on vain yksi taajama, Evijärven kirkonkylä.[19]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Evijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 423
1985
  
 3 431
1990
  
 3 356
1995
  
 3 287
2000
  
 3 067
2005
  
 2 916
2010
  
 2 755
2015
  
 2 576
2020
  
 2 430
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2023 aluejaon mukaan Evijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Seurakunta toimii myös Kauhavan kaupungin alueella.

Paikkakunnalla toimii myös vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Evijärven rauhanyhdistys. Rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 35 jäsentä.[21][22]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Evijärven helluntaiseurakunta[23] sekä vuonna 1988 perustettu Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Evijärven adventtiseurakunta[24]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Evijärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[25]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Evijärven kunnan nykyisellä alueella.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvellä on monipuolista yritystoimintaa. Keskeisimpiä elinkeinoja ovat maidontuotanto ja turkistarhaus. Evijärvellä on teollisuutta puunjalostus-, muovi-, metalli- ja elintarvikealalla. Evijärven suurimpia yrityksiä ovat työkoneiden ja tarkentamisen osiin erikoistunut Ateno, Evijärven Osuusmeijeri, Evijärven Peruna ja turkistarhaukseen erikoistunut Korpikettu Kultalahti.[26] Evijärven suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuului vuonna 2021 myös urakoitsija Jorma Tähtinen sekä tietoliikenneasennuksia tekevä Netion.[27]

Vuonna 2015 Evijärvellä oli 930 työpaikkaa. Niistä 27 prosenttia oli alkutuotannossa, 20 % jalostuksessa ja 51,3 % palvelualoilla.[28]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärven kautta kulkevat kantatiet 63 ja 68, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa. Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kauhavalla.

Etäisyyksiä Evijärveltä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Evijärven Vasikka-ahon markkinat: heinäkuun viimeinen lauantai
  • Hämärät markkinat: syyskuun viimeinen tai toiseksi viimeinen perjantai

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärvellä sijaitseva Väinöntalo on Suomen suurin talonpoikaismuseo. Evijärven keskustassa sijaitsee Limutippu-limonaditehdasmuseo. Taidetila TIIRA on näyttelytila, jossa esitellään kuvataidetta ja vaihtuvia ikkunanäyttelyjä. Historiallista uittomiestaitoa pitää yllä Evijärvi-seuran Jokisaareen rakentama uittomieskämppä.[29]

Evijärven kirkko

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kevätlahnasta tehty suolalahna.[30]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evijärveläisiä urheiluseuroja

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Evijärven kunnanvaltuusto

Evijärven kunnanjohtaja vuodesta 2020 on Mikko Huhtala. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista 9 on Keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[7]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[31] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK KD SDP VAS PS Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 970 67,9 189 13,2 71 5,0 198 13,9 54,7
2012 879 59,9 169 11,5 85 5,8 101 6,9 33 2,2 200 13,6 48,4
2017 827 63,2 167 12,8 92 7,0 124 9,5 53 4,3 46 3,5 50,4
2021 570 46,6 363 29,7 102 8,3 80 6,5 75 6,1 16,9

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-11567966
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Evijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 4.8.2021.
  8. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 29. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  9. ↑ Historik – Larsmo bys samfällda utskog larsmoutskog.fi. Viitattu 8.8.2023.
  10. ↑ a b c d Junnila, Heikki; Rantatupa, Heikki: Järviseudun historia I. Esihistoriasta 1850-luvulle. ISBN 951-99467-7-2. Järviseutu-seura, 1983.
  11. ↑ a b c d e f g Perälä 1986, s. 46-47
  12. ↑ Koronen, Ilmari: Paikannimet (osa 4): Evijärvien ja Mänkijärven luhtarantaniityt. Keskipohjanmaa-Lehti, 23.2.2013.
  13. ↑ Evijärven Yleisrantakaavan muutos - Muinaisjäännösten inventointi 2013 evijarvi.fi.
  14. ↑ C. C. Mört: Pietarsaari jyx.jyu.fi. 1709. Viitattu 16.2.2024.
  15. ↑ Borg Tommi: Geenit ja Juuret: Evijärven Tarina. Tommi Borg, 2023. ISBN 978-9-52947-702-9
  16. ↑ Pia Suonvieri: Kulle- ja rantanuottapyynti Tornionjokilaaksossa. 2018.
  17. ↑ http://www.kalapaikka.net/evijarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_evijarvi___58198.asp
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  20. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  21. ↑ Järjestävät rauhanyhdistykset Kauhavan suviseurat 2023 . Arkistoitu 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023.
  22. ↑ Rauhanyhdistykset rauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.6.2011.
  23. ↑ Evijärven helluntaiseurakunta evijarvenhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 2.1.2010.
  24. ↑ Suomen Adventtikirkko - SUOMENKIELISET SEURAKUNNAT Suomen Adventtikirkko. Arkistoitu 12.6.2014. Viitattu 23.6.2011.
  25. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 28.4.2024.
  26. ↑ Kuvaus kunnasta Evijärvi Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  27. ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  28. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  29. ↑ Etelä-Pohjanmaan kulttuurikartta Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 10.5.2022.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 146. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  31. ↑ https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/52
  32. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  33. ↑ VAASA ennen ja nyt Vasa förr och nu: Lähimatkailua Vähässäkyrössä VAASA ennen ja nyt Vasa förr och nu. 27.5.2018. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. Viitattu 18.5.2019.
  34. ↑ Reijo Kivijärven 40-vuotinen taiteilijan taival avautuu juhlanäyttelyssä Torstai-lehti. 7.7.2021. Viitattu 23.4.2022.
  35. ↑ Pentti Kniivilä tukkilaiset.com. Arkistoitu 16.6.2021.
  36. ↑ Vändra ystävyyskunnaksi. Järviseudun Sanomat, 12.9.1991, nro 37, s. 6. Järviseutu-seura.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]