FODMAPit voivat aiheuttaa merkittäviä kipu- ja turvotusoireita henkilöille joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä. Tämä johtuu siitä, että FODMAP-hiilihydraatit eivät pilkkoidu ja imeydy heillä riittävän hyvin ohutsuolessa, vaan kulkeutuvat pilkkoutumattomana paksusuoleen, jossa ne alkavat käydä. Käymisestä aiheutuu turvotusta, kipua, ripulia ja muita vaikeita oireita.[1] Tämän vuoksi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien tulisi välttää FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita, joihin kuuluvat palkokasvit, sipulikasvit, kaalit sekä tuotteet, joissa on laktoosia, ksylitolia, sorbitolia, mannitolia tai maltitolia.[2]
FODMAP-ruokavalio voidaan jakaa 3 eri vaiheeseen[3][4]:
FODMAP-rajoitus: ruokavaliossa rajoitetaan runsaasti FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruoka-aineita ja korvataan vatsaystävällisemmillä ruuilla. [5]
FODMAP-altistus: testataan oman suoliston sietokykyä eri FODMAP-yhdisteille. [6]
FODMAP-laajennus: ruokavaliota laajennetaan oman suoliston sietokyvyn mukaisesti mahdollisimman laajaksi. [7]
Rajoitusvaiheen suositellaan kestävän 2-6 viikon ajan riippuen siitä, miten nopeasti vatsaoireet rauhoittuvat. Rajoitusvaiheessa on tarkoitus jättää ruokavaliosta pois kaikki runsaammin FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet. Jos FODMAP-rajoitusvaihe helpottaa vatsaoireita, kannattaa heti perään lähteä toteuttamaan altistusvaihetta. Altistusvaiheessa on tarkoitus testata oman vatsan sietokykyä eri FODMAP-yhdisteille. Laajennusvaiheessa ruokavaliota aletaan monipuolistamaan altistusvaiheen tulosten perusteella. [8][9]
↑K. Whelan, L. D. Martin, H. M. Staudacher, M. C. E. Lomer: The low FODMAP diet in the management of irritable bowel syndrome: an evidence-based review of FODMAP restriction, reintroduction and personalisation in clinical practice. Journal of Human Nutrition and Dietetics: The Official Journal of the British Dietetic Association, 2018-04, 31. vsk, nro 2, s. 239–255. PubMed:29336079doi:10.1111/jhn.12530ISSN 1365-277XArtikkelin verkkoversio.
↑Caroline Tuck, Jacqueline Barrett: Re-challenging FODMAPs: the low FODMAP diet phase two: Re-challenging FODMAPs. Journal of Gastroenterology and Hepatology, 2017-03, 32. vsk, s. 11–15. doi:10.1111/jgh.13687Artikkelin verkkoversio. (englanti)
↑Nessmah Sultan, Jane E. Varney, Emma P. Halmos, Jessica R. Biesiekierski, Chu K. Yao, Jane G. Muir, Peter R. Gibson, Caroline J. Tuck: How to Implement the 3-Phase FODMAP Diet Into Gastroenterological Practice. Journal of Neurogastroenterology and Motility, 30.7.2022, 28. vsk, nro 3, s. 343–356. PubMed:35799231doi:10.5056/jnm22035ISSN 2093-0879Artikkelin verkkoversio.
↑K. Whelan, L. D. Martin, H. M. Staudacher, M. C. E. Lomer: The low FODMAP diet in the management of irritable bowel syndrome: an evidence-based review of FODMAP restriction, reintroduction and personalisation in clinical practice. Journal of Human Nutrition and Dietetics: The Official Journal of the British Dietetic Association, 2018-04, 31. vsk, nro 2, s. 239–255. PubMed:29336079doi:10.1111/jhn.12530ISSN 1365-277XArtikkelin verkkoversio.