Amiral Charner | |
---|---|
Amiral Charner |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Arsenal de Rochefort |
Kölinlasku | 15. kesäkuuta 1889 |
Laskettu vesille | 18. maaliskuuta 1893 |
Palveluskäyttöön | 26. elokuuta 1895 |
Poistui palveluskäytöstä | upotettu 8. helmikuuta 1916 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 4 748 t |
Pituus | 110,2 m |
Leveys | 14,04 m |
Syväys | 6,06 m |
Koneteho | 8 300 ihp |
Nopeus | 17 solmua |
Miehistöä | 16 upseeria ja 378 miehistönjäsentä |
Aseistus | |
Aseistus |
2 × 194 mm Modèle 1887 -tykkiä 6 × 138 mm Modèle 1887 -tykkiä 4 × 65 mm Modèle 1891 -tykkiä 4 × 47 mm Modèle 1885 -tykkiä 8 × 37 mm 5-putkista Hotchkiss -tykkiä 4 × 450 mm torpedoputkea |
Amiral Charner oli 1890-luvun alussa valmistettu Ranskan laivaston Amiral Charner -luokan panssariristeilijä.
Alus tilattiin Rochefortin laivastontelakalta, missä köli laskettiin 15. kesäkuuta 1889 nimellä Charner. Alus laskettiin vesille 18. maaliskuuta 1893 ja nimettiin uudelleen Amiral Charneriksi 25. maaliskuuta 1895. Alus otettiin palvelukseen puoli vuotta myöhemmin 26. elokuuta.[1]
Alus liitettiin palvelukseen otettaessa Välimeren laivueen 2. kevyeen viirikköön, josta se siirrettiin edelleen itäiselle Välimerelle. Aluksesta tuli 6. tammikuuta 1896 merisotakoulun lippulaiva ja sen alaisuudessa olivat Latouche-Tréville ja panssarikansiristeilijä Suchet. Kymmenen kuukautta 20. lokakuuta myöhemmin alus palasi varsinaiseen palvelukseen.
Alus lähetettiin 10. helmikuuta 1897 Kreetalle ranskalaisen laivasto-osaston mukana suojaamaan länsimaiden etuja ja kansalaisia Kreikan ja Turkin välisessä sodassa. Se palasi marraskuussa 1898 Ranskaan ja se liitettiin 1. tammikuuta 1899 merisotakouluun yhdessä Friantin ja Davoutin kanssa. Alus liitettiin Brestiin sijoitettuun pohjoiseen laivueeseen ennen siirtoaan kesäkuun lopulla Touloniin. Kolme kuukautta myöhemmin alus palasi Brestiin, jossa se sijoitettiin reserviin.
Tammikuussa 1900 alus siirrettiin Rochefortin laivastontelakalle huoltoon. Alus lähti 26. kesäkuuta Brestistä ja se saapui Saigoniin 1. elokuuta. Alus tuki liittoutuneiden joukkoja poksarikapinan lopulla ennen paluutaan Touloniin 8. marraskuuta 1901. Pikaisen huollon jälkeen alus liitettiin 3. panssariristeilijäviirikköön 24. tammikuuta 1902. Se siirrettiin 15. tammikuuta 1903 Toulonissa reserviin ja alus sijoitettiin myöhemmin tykistökoululle. Alus sijoitettiin 13. toukokuuta 1910 Sudanlahdelle vartioalukseksi, mistä tehtävästä sen vapautti Bruixin heinäkuussa 1912. Amiral Charner palasi Ranskaan, jossa se huollettiin ennen reserviin siirtoa Bizertaan Tunisiaan.
Ensimmäisen maailmansodan alkaessa elokuussa 1914 alus palautettiin palvelukseen ja se määrättiin suojaamaan Marokon ja Ranskan välisiä saattueita yhdessä Latouche-Trévillen ja Bruixin kanssa. Marraskuussa alus siirrettiin Port Saidiin sijoitetun 3. laivueen 3. viirikköön, jonka tehtävänä oli tulittaa ottomaanien maavoimien asemia Syyriassa. Amiral Charner ajoi karille Dedegatchin edustalla 3. maaliskuuta 1915 ja italialainen risteilyalus SS Bosnia hinasi aluksen irti. Alus määrättiin elokuun lopulla valvomaan Tripolin Libanonissa ja Egyptin El Arishin saartoa taistelulaiva Jauréguiberryn ja panssarikansiristeilijä Destréesin kanssa. Alus oli 11.-12. syyskuuta mukana 3 000 armenialaispakolaisen pelastamisessa Orontesin pohjoispuolelta. Se osallistui Jeanne d'Arcin kanssa Kastelorizon miehitykseen 28. joulukuuta.
Alus oli matkalla Syyriasta Ruadin saarelta Port Saidiin, kun Saksan keisarikunnan laivaston sukellusveneen U-21 laukaisema torpedo osui alukseen varhain aamulla 8. helmikuuta 1916. Alus upposi kahdessa minuutissa vieden mukanaan lähes koko miehistönsä. Viisi vuorokautta myöhemmin pelastettiin merstä aluksella olleista 428 miehestä yksi.
Edeltäjä: Dupuy de Lôme – Seuraaja: Pothuau |