Fagerstan kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Västmanlandin lääni |
Maakunta | Västmanland |
Keskustaajama | Fagersta |
Kuntakoodi | 1982 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 269,03 km² |
Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 13 267 |
– Väestötiheys | 49,3 as./km² |
Fagerstan kunta (ruots. Fagersta kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Fagersta.[3]
Kunnan maapinta-ala on 269,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 267 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2022 Fagerstan kunnan asukkaista noin 23 prosentilla on suomalainen yhteys, eli he ovat joko syntyneet Suomessa tai vähintään yksi isovanhempi tai äidin tai isän isovanhempi on syntynyt Suomessa[4]. Fagerstan suomalaisten yhdistys on järjestänyt 1950-luvun puolivälistä alkaen valtakunnallisia talvi- ja kesäurheilukilpailuja sekä jokakesäistä elojuhlaa kaikille ruotsinsuomalaisille[5][6].
Fagersta oli pitkään tunnettu raskaasta metalliteollisuudestaan, joka valmisti muun muassa kovametallituotteita ja kallioporia. 1980-luvun puolivälissä Kinnevik-konserni lakkautti Fagersta Bruks -osakeyhtiön.[7]
Vuonna 2007 kunnassa oli 10,52 km² peltoa,[8] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[9] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Garage- ja punkrockyhtye The Hives on kotoisin Fagerstastalähde?.
Västanforsin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1927 Fagerstan taajaväkinen yhdyskunta. Koko kunta muutettiin vuonna 1944 Fagerstan kaupungiksi, ja se sai nimensä alueen hallitsevan työnantajan Fagersta Brukin mukaan. Samalla taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut Fagerstan kaupunkiin, mutta Västervålan maalaiskunta liitettiin tuolloin Ramnäsin maalaiskuntaan. Vuonna 1963 Ramnäs liitettiin osaksi Surahammarin maalaiskuntaa, josta Västervålan alue siirrettiin Fagerstaan jo vuonna 1967. Vuonna 1971 Fagerstan kaupunki muutettiin nykyiseksi Fagerstan kunnaksi ilman rajamuutoksia.lähde?
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[10] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 3 314 | 24,9 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 980 | 7,4 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 073 | 8,1 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 7 919 | 59,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 143 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 9,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 736 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 12,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 907 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 40 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 1,1 | 1,6 | |
jalostus | 50,5 | 46,8 | |
palvelut | 45,2 | 48,4 | |
tuntematon | 3,2 | 3,2 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 6 506 | 5 450 | |
työpaikkaomavaraisuus | 119,4 |
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,4 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 313 asukasta.[18] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Fagersta, jossa oli 11 130 asukasta.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Fagerstan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 4 | 6 | 6 | 5 | 6 | 5 | 5 | 3 | 3 | 3 | 4 | 5 | ||
Keskustapuolue | 7 | 6 | 5 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||
Liberaalit | 4 | 4 | 4 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 24 | 24 | 24 | 24 | 21 | 21 | 20 | 21 | 11 | 10 | 8 | 8 | 14 | 15 | ||
Vasemmistopuolue | 3 | 4 | 2 | 3 | 4 | 5 | 5 | 9 | 16 | 19 | 21 | 20 | 10 | 7 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | 6 | ||
Muut | 0 | 0 | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | ||
Yhteensä [22] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 |
Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa Vasemmistopuolue sai Fagerstassa suhteellisesti enemmän ääniä kuin missään muussa Ruotsin kunnassa.[23]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.