Fagoniat | |
---|---|
Fagonia albiflora |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Yläluokka: | Euphyllophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Ylälahko: | Rosanae |
Lahko: | Zygophyllales |
Heimo: | Mehikorvakasvit Zygophyllaceae |
Suku: |
Fagoniat Fagonia L. |
Katso myös | |
Fagoniat (Fagonia) on kuivakkokasvisuku, joka kuuluu mehikorvakasvien (Zygophyllaceae) heimoon.
Fagoniat ovat harvahaaraisia, lähes pensasmaisia, yksi- tai monivuotisia ruohoja. Lehdet sijaitsevat vastakkain ja ovat yksinkertaisia tai sormilehdykkäisiä; lehdyköitä on 1–7 ja ne ovat ehyitä ja teräväkärkisiä. Korvakkeet ovat usein piikkimäisiä. Kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa ja ovat perällisiä, säteittäisiä ja viisilukuisia. Teriö on väriltään ruusunpunainen, purppuraan vivahtavan vaaleanpunainen, violetti tai harvoin keltainen. Pohjuskehrä on vähäpätöinen. Verholehtiä on viisi, ja ne ovat erillisiä, teräväkärkisiä, limittäisiä, karisevia tai pysyviä. Terälehtiä on myös viisi ja ne ovat erillisiä, kynnellisiä ja karisevia. Heteitä on kymmenen, ne ovat erillisiä ja kiinnittyvät kehrään, ja niiden palhot ovat lankamaisia, lisäkkeettömiä ja ponnet pitkänomaisia. Sikiäin on kehänalainen ja koostuu viidestä emilehdestä. Kussakin sen viidessä lokerossa on kaksi pystyä siemenaihetta. Vartalo on kulmikas, luotti yksinkertainen. Hedelmä on viisisärmäinen, pyramidimainen tai pallomainen kota, joka avautuu väliseiniään pitkin viideksi, yksisiemeniseksi osaksi. Siemenet ovat pystyjä, leveän pitkänomaisia, ja niissä on kova endospermi, limautuva kuori, suora alkio ja soikeat sirkkalehdet.[1]
Fagoniat kasvavat aavikoilla ja kuivilla alueilla Lounais-Aasiasta Etu-Intian niemimaalle ulottuvalla alueella, Välimerenmaissa, Lounais-Afrikassa, Chilessä ja Yhdysvaltain ounaisosassa.[1]
Fagonioita tunnetaan noin 45 lajia.[1] Tunnetuin niistä on neulafagonia (Fagonia cretica).