Fairey Fox oli brittiläinen kaksitasoinen hävittäjälentokone, jota käytettiin myös kevyenä pommittajana sekä tiedustelulentokoneena.[1] Konetyyppi kehitettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, saapuen palveluskäyttöön vuonna 1932. 1930-luvulla oli lentokoneiden sekä niiden moottorien kehitys kiivasta. 1940-luvulle saavuttaessa, oli tämä tyyppi jo ehtinyt pahoin vanheta. Toisen maailmansodan syttyessä oli tämä tyyppi käytössä ainakin Belgian ilmavoimissa.
Sulavasti muotoillussa lentokoneessa oli taka-ampujan paikka. Laskeutumisteline oli kiinteä, ja myöhemmin se sai muotosuojukset. Fox Mk.1 oli varustettu Curtiss D-12 -rivimoottorilla. Mk. II oli varustettu Rolls-Royce Kestrel -moottorilla. Mk.VI ja VII olivat Hispano-Suizan tehokkaammalla, 860 hevosvoiman (641 kW) tehoisella V12-moottorilla varustetut. Osa eri kehitysversioista oli merikäyttöön (Seafox) laivastolle tarkoitettuja ja osa koulutuskoneita, jopa kolmipaikkaisia.[1]
Koneen lakikorkeus oli 10 000 metriä, mikä oli tuohon aikaan varsin hyvä saavutus. Tämä edesauttoi sen käyttökykyä tiedustelutoiminnassa. Huippunopeus oli 365 km/h. Enimmäisen mallin toimintamatka oli 600 kilometriä.[1]
Konetyypin aseistukseen saattoi kuulua kaksi 7,62 millimetrin eteenpäin kiinteästi ampuvaa konekivääriä. Lisäksi taka-ampumoon voitiin asentaa yhdestä kahteen samankaliiperista liikuteltavaa konekivääriä. Koneen ulkoista, ripustimiin kiinnitettävää pommikuormaa saatettiin kuljettaa enimmillään 100 kilogrammaa.[1]
Britannian kuninkaalliset ilmavoimat poisti tämän tyypin ensilinjan käytöstä, jo hyvissä ajoin ennen toisen maailmansodan alkamista. [2]Belgian ilmavoimien käyttämät, arviolta 50 lentokonetta kärsivät raskaita tappioita Saksan aloitettua hyökkäyksensä länteen vuonna 1940.