Faliskin kieli

Faliski
Keski-Italian kielialueet roomalaisen ekspansion alkuvaiheessa (n. 500 eaa.), faliski turkoosinsinisellä.
Keski-Italian kielialueet roomalaisen ekspansion alkuvaiheessa (n. 500 eaa.), faliski turkoosinsinisellä.
Tiedot
Ajoitus n. 800 eaa. – 100 eaa.
Kirjaimisto etruskin aakkoset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä itaaliset kielet
– umbrilais-sabellilaiset[1]

Faliskin kieli on itaalisten kielten ryhmään kuuluva sammunut indoeurooppalainen kieli. Kieltä puhuivat antiikin aikaan pienehköllä alueella Italian niemimaan keskiosissa Tiberin länsipuolella asuneet faliskit.[2] Faliski on ollut hyvin läheistä sukua sen ympäristössä puhutulle latinan kielelle, mutta kaukaisempaa sukua umbrille ja oskille.[2][3] Roomalaiset hävittivät faliskien keskuskaupunki Faleriin (Falerii Veteres) luultavasti kapinan vuoksi vuonna 241 eaa., ja latinan oletetaan syrjäyttäneen heidän kielensä seuraavan vuosisadan kuluessa.[2]

Latiumin alueelta on löydetty noin 300 faliskinkielistä kaiverrusta. Yli puolet niistä on peräisin Falerii Veteresistä (’vanha Falerii’), joka oli faliskikulttuurin merkittävin keskus ennen tuhoutumistaan. Loput kirjoituksista on löydetty Falerii Novin (’uusi Falerii’) kohteesta, johon roomalaiset siirsivät hävitetyn kaupungin asukkaat, sekä muista faliskimaan (lat. Ager Faliscus) asutuksista.[3] Kieltä kirjoitettiin eteläetruskilaisten aakkosten paikallisella muunnoksella.[2][3]

Tunnetut faliskinkieliset tekstit jaetaan yleensä kolmeen aikakauteen: paleofaliski, keskifaliski ja neofaliski. Neofaliski ajoitetaan tavallisesti alkamaan Falerii Novin rakentamisesta vuonna 241 eaa., mutta kahden aiemman tarkasta ajoituksesta ei ole selvää näyttöä. Paleofaliskiksi on luokiteltu pieni kokonaisuus juhla-aiheisia tekstejä, jotka ajoittuvat todennäköisimmin 700-luvulle eaa. Keskifaliskin kausi ajoitetaan yleisesti alkamaan 500–400-luvuilla eaa. ja päättymään Falerii Veteresin tuhoon. Tekstikorpus koostuu lähinnä yksityisistä kaiverruksista, kuten hautakirjoituksista, omistuksista ja signeeratusta keramiikasta.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Itaaliset kielet Finto. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.3.2024. (suomeksi)
  2. ↑ a b c d Faliscan language Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d The Faliscan language Languages and Cultures of Ancient Italy. Historical Linguistics and Digital Models. Firenzen yliopisto. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)