Faouzi Benzarti vuonna 2010. | ||
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Syntymäaika | 3. tammikuuta 1950 | |
Syntymäpaikka | Monastir, Tunisia | |
Pelipaikka | hyökkäävä keskikenttäpelaaja | |
Seura | ||
Seura | ES Sahel | |
Tehtävä | Päävalmentaja | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
US Monastir | ||
Valmennusura | ||
1977–1979 1979–1982 1984–1985 1986–1987 1989–1990 1991–1992 1992–1993 1993–1994 1994 1995–1996 1997 1999–2000 2002–2003 2003 2005–2006 2006–2007 2007 2007–2009 2009–2010 2009–2010 2011 2012 2012 2013 2013 2013–2014 2014– |
EO Sidi Bouzid US Monastir Sfax Railways Sports ES Sahel Club Africain ES Sahel US Monastir Espérance Tunisian maajoukkue CS Sfaxien Club Africain Club Africain Stade Tunisien Espérance US Monastir ES Sahel Espérance Libyan maajoukkue Espérance Tunisian maajoukkue Club Africain ES Sahel Al Sharjah Club Africain US Monastir Raja Casablanca ES Sahel |
Faouzi Benzarti (arab. فوزي البنزرتي, s. 3. tammikuuta 1950 Monastir, Tunisia) on tunisialainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija.
Hän on valmentanut kolmea eri joukkuetta Tunisian-mestariksi.[1] Myös hänen veljensä Lotfi Benzarti on jalkapallovalmentaja.
Benzarti aloitti valmentajan uransa 1970-luvun lopulla valmentaessaan alasarjassa pelannutta EO Sidi Bouzidia. Kahden kauden jälkeen hän ryhtyi valmentamaan kotikaupunkinsa seuraa US Monastiria vuosina 1979–1982. Ensimmäisellä kaudellaan hän kykeni nostamaan seuran Tunisian pääsarjaan. Seuraavalla kaudella joukkue sijoittui sarjassa yhdeksänneksi ja sitä seuraavalla 1981–1982 sijalle yksitoista. Benzarti päätti jättää seuran ja otti valmennusvastuun Sfax Railways Sportsista kesken kauden 1983–1984 ja jatkoi roolissa seuraavan kauden 1984–1985 kokonaan. Hänet valittiin ES Sahelin uudeksi valmentajaksi kaudella 1986–1987. Samaisella kaudella Benzarti voitti ensimmäisen mestaruutensa valmentajana ES Sahelin napattua Tunisian-mestaruuden. Mestaruus ei jäänyt ainoaksi Benzartin siirryttyä kaudella 1989–1990 Club Africainin luotsiksi. Toinen Tunisian-mestaruus tuli tiukan kauden jälkeen, kun Club Africain oli tasapisteissä Esperancen kanssa, mutta keskinäiset ottelut olivat Benzartin luotsaaman Club Africainin hyväksi.
Kaudella 1991–1992 Benzarti otti toisen kerran ES Sahelin valmennusvastuun, mutta tällä kertaa joukkue sijoittui pääsarjassa viidenneksi ja hän päätti siirtyä takaisin US Monastirin valmentajaksi. Edelliskaudella joukkue oli välttynyt putoamiselta vain kahden pisteen turvin, eikä joukkue kyennyt parempaan suoritukseen Benzartin johdolla, vaikka sijoitus oli yhtä pykälää parempi. Benzarti siirtyi kauden jälkeen valmentamaan ensimmäistä kertaa Esperancea kaudella 1993–1994, jonka aikana hän kykeni tuomaan seuralle sen historian 13:nnen liigamestaruuden ja samalla toisen henkilökohtaisen mestaruutensa. Samaisella kaudella Benzarti voitti myös Afrikan Mestarien liigan ja Afrikan Super Cupin, jotka nekin olivat seuran historian ensimmäiset mestaruudet kyseisissä turnauksissa.
Kauden päätteeksi Benzarti toimi vuonna 1994 väliaikaisesti Tunisian maajoukkueen päävalmentajana[2], korvatessaan Youssef Zouaouin. Benzartin tilalle nimitettiin puolalainen Henryk Kasperczak. Benzarti palasi nopeasti seurajoukkuetason pariin ottaessaan CS Sfaxienin valmennusvastuun kaudella 1995–1996. Hän ei kyennyt vastaamaan joukkueen edelliskauden menestykseen, jolloin Sfaxien oli voittanut Tunisian-mestaruuden. Sen sijaan Sfaxien sijoittui sarjassa viidenneksi ja Benzarti jätti seuran. Hän palasi takaisin valmennustehtäviin kaudeksi 1999–2000 toisen kerran Club Africainin peräsimeen. Benzarti onnistui kuitenkin parantamaan joukkueen sijoitusta yhdellä sijalla viime kauteen nähden, Club Africainin sijoittuessa viidenneksi. Kauden päätteeksi Benzarti jätti jälleen tehtävät ja siirtyi pois valmennuksesta, kunnes hän palasi takaisin kaudella 2002–2003 Stade Tunisienin päävalmentajaksi. Benzarti jätti kuitenkin seuran kesken kauden, kun Esperance palkkasi hänet päävalmentajaksi. Joukkue voitti myös pääsarjamestaruuden, joka oli Benzartille neljäs mestaruus valmentajana. Kauden päätyttyä Benzarti otti kolmannen kerran päävalmentajan vastuun US Monastirista kaudella 2005–2006. Joukkue pärjäsi kohtuullisesti sijoittuen sarjassa viidenneksi. Seuraavalla kaudella 2006–2007 Benzarti otti myös kolmannen kerran valmennusvastuulleen ES Sahelin, jonka kanssa hän onnistui voittamaan toistamiseen pääsarjan mestaruuden. Menestyksestä huolimatta Benzarti siirtyi uudelleen Esperancen päävalmentajaksi kaudella 2007–2008, mutta jätti seuran yhden ottelun jälkeen.
Benzarti siirtyi heinäkuussa 2007 Libyan maajoukkueen päävalmentajaksi, allekirjoitettuaan kolmen vuoden sopimuksen.[3] Hänen tavoitteena oli viedä Libya vuoden 2010 MM-kisoihin. Libyan otteet paranivat edellisiin MM-karsintoihin nähden, sillä joukkue taisteli pääsystä viimeisellä karsintakierrokselle vuoden 2010 MM-kisoihin.[4] Maa kuitenkin jäi niukasti Afrikan MM-karsintojen toiselle kierrokselle. Lisäksi se osallistui vuoden 2009 African Nations Championshipin lopputurnaukseen, jossa Libya jäi alkulohkoon voittamatta otteluakaan. Tämä riitti myös Libyan jalkapalloliitolle, joka antoi Benzartille potkut tehtävistään.[5]
Benzarti sai sittemmin valmennuspaikan kotimaassaan Tunisiassa Esperancen päävalmentajana.[6] Hän toi Esperancelle sen historian 22 liigamestaruuden ja joukkue voitti myös Arabian Mestarien liigan samaisella kaudella. Poikkeuksellisesti Benzarti päätti jatkaa tehtävässään ja asetti tavoitteekseen voittaa Afrikan Mestarien liigan, jonka hän voitti viimeksi vuonna 1994.
Marraskuussa 2009 Benzarti nimitettiin Tunisian maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi Humberto Coelhon tilalle. Benzartin oli alustavasti tarkoitus valmentaa joukkuetta vain Vuoden 2010 Afrikan-mestaruuskilpailussa.[7] Kisojen päätyttyä maa jäi alkulohkoon pelattuaan kaikki kolme ottelua tasan. Viikkoa myöhemmin Tunisian jalkapalloliitto oli etsiä uutta korvaajaa Benzartin tilalle, mutta sittemmin liitto julkisti Benzartin jatkavan valmentajana kesäkuusta 2010 alkaen, kun hänen sopimuksensa seurajoukkue Esperancen kanssa päättyy. Benzartin tarkoituksena olisi valmentaa Tunisiaa vuoden 2014 MM-kisoihin saakka.
Benzarti johdatti Esperancen Tunisian mestariksi kaudella 2009–2010, kun kolme kierrosta ennen loppua toisena ollut Club Africain hävisi vierasottelunsa ES Hammam-Sousselle. Tunisian pääsarjan mestaruus oli Benzartille jo seitsemäs ja neljäs Esperancen valmentajana. Tämän myötä Benzarti on menestynein Esperancen valmentaja yhdessä Youssef Zouaouin kanssa Tunisian mestaruuksissa mitattuna.
15. toukokuussa 2010 Espérancen hävittyä viimeisellä kierroksella ES Hammam-Sousselle Benzarti epäili joidenkin pelaajiensa sopupelistä, jonka myötä Hammam-Sousse välttyi sarjaputoamiselta. Sen sijaan Benzartin kotikaupungin seura US Monastir putosi tappion myötä sarjatasoa alemmaksi. Tästä suivaantuneena valmentaja uhosi ettei enää valmentaisi lainkaan Tunisiassa vaikka hänellä on sopimus Espérancen kanssa vuoteen 2011 asti.[8] Lisäksi Espérancen puheenjohtaja Hamdi Meddeb ei enää suostunut päästämään joukkueen valmentajaa maajoukkueen käyttöön. Myöhemmin toukokuussa Tunisian jalkapalloliitto ilmoitti palkkaavansa uuden päävalmentajan Benzartin seuraajaksi.
Benzarti johdatti Esperancen kauden 2010 Afrikan Mestarien liigassa loppuotteluun saakka, jossa se hävisi TP Mazembelle yhteismaalein 6–1. 28. marraskuuta 2010 Benzarti erosi valmennustehtävästään.[9] Hän ehti valmentaa Esperancea yhdeksän ottelun verran Tunisian pääsarjassa, jota se myös johti pisteen erolla ES Saheliin.
15. joulukuuta 2010 Benzartin ilmoitettiin siirtyneen CS Sfaxienin valmentajaksi[10] Viisi päivää myöhemmin radiokanava Mosaïque FM kertoi valmentajan jättäneen allekirjoittamatta sopimuksen, joka meni Nabil Koukille.[11]
Joulukuun lopulla Tunisian liitto julkisti Benzartin olevan maan uusi päävalmentaja. Varsinaista sopimusta ei kuitenkaan vielä ollut tehty, kunnes 4. tammikuuta 2011 liitto julkisti Benzartin lopulta allekirjoittaneen sopimuksen Tunisian liiton kanssa.[12] 19. tammikuuta 2011 Benzarti ilmoitti, ettei aio ottaa valmennusvastuuta Tunisian maajoukkueesta. Kaikki lähti liikkeelle Tunisian kansannoususta, jonka seurauksena maan presidentti Zine el-Abidine Ben Ali pakeni maasta. Benzartin mukaan ihmisillä on nyt Tunisiassa oikeus puhua asiat suoraan ilman pelkoa sen aiheuttamista seurauksista. Tämän vuoksi Benzarti ei voinut aikaisemmin kieltäytyä tarjotusta sopimuksesta.[13]
15. toukokuuta 2011 Benzarti allekirjoitti vuoteen 2013 asti ulottuvan sopimuksen Club Africainin kanssa. Hän korvasi kesken kauden Kais Yaâkoubin ja nosti joukkueensa sijalle neljä Tunisian pääsarjassa. Lisäksi Benzarti johdatti Club Africainin CAF Confederation Cupin loppuotteluun marokkolaista Maghreb Fezia vastaan. Hänen joukkueensa kuitenkin hävisi loppuottelun rangaistuspotkuilla.[14] Kaudella 2011–2012 Benzarti erosi neljännen kierroksen jälkeen 8. joulukuuta 2011, kun hänen joukkueensa pelasi 1–1-tasapelin vierasottelussa ES Hammam-Soussea vastaan.[15]
Maaliskuun lopulla 2012 Benzarti palasi jälleen ES Sahelin päävalmentajaksi.[16] Hän valmensi joukkuetta kuitenkin vain kolmen kuukauden verran, kunnes erosi tehtävistään ja siirtyi kesäkuussa 2012 Arabiemiirikuntien pääsarjaan Al-Sharjahin päävalmentajaksi. Joukkue oli ennen Benzartin tuloa sarjan viimeisenä, jonne se myös jäi kauden päätteeksi. Benzarti sai kuitenkin potkut marraskuussa 2012, kun kausi 2012–2013 ei alkanut toivotulla tavalla sarjatasoa alempana.[17]
Huhtikuussa 2013 Benzartista tuli Club Africainin päävalmentaja.[18] Hän valmensi seuraa kauden loppuun saakka. Marraskuussa hän jatkoi uraansa US Monastirissa.[19] Jo joulukuun alussa hän jätti seuran siirtyen Raja Casablancan päävalmentajaksi.[20] Benzarti johdatti isäntäjoukkue Raja Casablancan seurajoukkueiden MM-kilpailuissa loppuotteluun, jossa se hävisi FC Bayern Münchenille maalein 0–2. Casablanca sijoittui kauden päätteeksi Marokon pääsarjassa toiseksi häviten vain kolmen pisteen erolla mestaruuden voittaneelle Moghreb Tétouanille. Benzarti jätti seuran kauden päätyttyä.
Elokuussa 2014 Benzarti siirtyi ES Sahelin päävalmentajaksi viidettä kertaa. Joukkue sijoittui kaudella 2014–2015 Tunisian pääsarjassa toiseksi, häviten kahden pisteen erolla mestaruuden voittaneelle Club Africainille. CAF Confederation Cupissa Benzarti oli tullut joukkueeseen, kun he olivat selvittäneet tiensä lohkovaiheeseen. Lohkossa olivat muun muassa Al-Ahli, Esperance, sekä Stade Malien. Benzartin ES Sahel sijoittui lohkossa toiseksi tasapisteillä Al-Ahlin kanssa, joka voitti lohkon maalieron turvin. Pudotuspelissä ES Sahel sai vastaansa egyptiläisen Zamalekin, jonka Benzartin valmentama ES Sahel voitti yhteismaalein 5–4. Se voitti avausottelun 5–1 ja hävisi toisen osaottelun 0–3. Loppuottelussa ES Sahel kohtasi Orlando Piratesin, jonka se voitti yhteismaalein 2–1. Se oli samalla Benzartin uran toinen CAF Confederation Cupin mestaruus, jonka hän myös saavutti ES Sahelin valmentajana.
Edeltäjä: Kažbek Tuaev René Exbrayat François Bracci Nabil Kouki |
Club Africainin päävalmentaja 1989–1991 1999–2000 5/2011–3/2012 4–5/2013 |
Seuraaja: Ilie Balaci René Exbrayat Nabil Kouki Adrie Koster |
Edeltäjä: Youssef Zouaoui Humberto Coelho |
Tunisian maajoukkueen päävalmentaja 1994 11/2009–1/2010 |
Seuraaja: Henryk Kasperczak Sami Trabelsi |
Edeltäjä: Mohamed Fakhir |
Raja Casablancan päävalmentaja 12/2013– |
Seuraaja: – |
1 Nefzi | 2 Souissi | 3 Haggui | 4 Felhi | 5 Jemal | 6 Ragued | 7 Ben Saada | 8 Korbi | 9 Chermiti | 10 Darragi | 11 Ben Radhia | 12 Chemmam | 13 Hammami | 14 Mrabet | 15 Dhaouadi | 16 Mathlouthi | 17 Jemâa | 18 Mikari | 19 Msakni | 20 Nafkha | 21 Ifa | 22 Ben Mustapha | 23 Akaichi | Valmentaja Benzarti