Felix Jacoby (19. maaliskuuta 1876 Magdeburg, Saksan keisarikunta – 10. marraskuuta 1959 Berliini, Länsi-Saksa) oli saksalainen antiikintutkija ja filologi. Hän toimi Kielin yliopiston klassisen filologian professorina 1907–1935. Hänen pääteoksensa on moniosainen Fragmente der griechischen Historiker, joka on antiikin historioitsijoiden kokoelma.
Jacoby syntyi juutalaiseen perheeseen vuonna 1876. Hän kääntyi kuitenkin 11-vuotiaana kristinuskoon. Jacoby aloitti 1894 klassisen filologian opinnot Freiburgin yliopistossa. Hän opiskeli oman aineensa ohella Saksan keskiajan kirjallisuutta, sanskritiä, goottia ja Saksan nykyhistoriaa. Freiburgista Jacoby siirtyi Münchenin yliopistoon ja sieltä edelleen Berliinin yliopistoon, missä hän viimeisteli vuonna 1900 väitöskirjansa Hermann Dielsin alaisuudessa.[1]
Jacoby oli Kielin yliopiston klassisen filologian professori 1907–1935. Kielissä hän aloitti kirjoittamaan pääteostaan, antiikin Kreikan historioitsijoiden kokoelmaa Fragmente der griechischen Historikeria. Hän jatkoi sitä Oxfordin yliopistossa, jonne hän joutui muuttamaan, kun kansallissosialistit tekivät Saksassa hänen työnsä mahdottomaksi. Vaikka Jacoby tunnetaan erityisesti kokoelmastaan, hän julkaisi myös monia muitakin töitä. Hän kirjoitti muun muassa teoksen Atthis, joka käsitteli Ateenan historiografiaa ja artikkelin Herodotoksesta saksalaiseen Realencyclopädie der classischen Altertumswissenschaft -tietosanakirjaan.[1]
Jacoby palasi vuonna 1956 Saksaan, jossa hän kuoli 1959.[1]