Ferrari 375 F1 | |
---|---|
Talli | Ferrari |
Suunnittelija(t) | Aurelio Lampredi |
Kuljettajat |
Alberto Ascari Dorino Serafini Luigi Villoresi Piero Taruffi José Froilán González Chico Landi |
Teknisiä tietoja | |
Renkaat |
P Pirelli F Firestone |
Polttoaine | Shell |
Moottori |
Ferrari–Lampredi 3.3 L V12, vapaasti hengittävä Ferrari–Lampredi 4.1 L V12, vapaasti hengittävä Ferrari–Lampredi 4.5 L V12, vapaasti hengittävä |
Voimansiirto | Ferrarin 4–vaihteinen manuaali (takavetoinen)[1] |
Kilpailuhistoria | |
Debyytti | Belgian GP 1950 |
Kilpailuja | 10 |
Voittoja | 3 |
Paalupaikkoja | 3 |
Nopeimpia kierroksia | 0 |
Palkintosijoja | 13[a] |
MM-pisteitä | 0[b] |
Valmistajien maailmanmestaruuksia |
0 |
Kuljettajien maailmanmestaruuksia |
0 |
Ferrari 375 F1 oli Ferrarin valmistama Formula 1 -auto, jolla ajettiin kausilla 1950–1952. Auton ja sen V12-moottorin suunnittelusta vastasi italialainen insinööri Aurelio Lampredi, joka korvasi teknisenä johtajana 125 F1-autosta vastanneen Gioacchino Colombon.[2][3]
Auton suunnittelu alkoi Enzo Ferrarin päätöksellä ennen kautta 1950, koska hän halusi yhtiönsä keskittyvän aiemmin käytettyjen mekaanisesti ahdettujen 4.5-litraisten moottoreiden sijasta V12-mallilla varusteltuihin kilpa-autoihin.[2] 375 -auton ensimmäinen kokeiluversio oli nimeltään Ferrari 275, joka teki ensiesiintymisensä Belgian osakilpailussa, missä Alberto Ascari ajoi viidenneksi.[2][4][5] Autosta tehtiin myös 4.1 litran koneella varusteltu 340-malli.[6][7]
Ferrari 375-malli osallistui 4.5 litran V12-moottorilla varustettuna Italian osakilpailuun, missä Ascari ja Dorino Serafini ajoivat jaetulla autolla kilpailussa toiseksi.[2][8] Kaudella 1951 talli sai ensimmäisen osakilpailuvoittonsa, kun José Froilán González ajoi autolla paalupaikalta voittoon Britannian osakilpailussa.[9] Tallikaveri Ascari puolestaan voitti kauden aikana Saksan ja Italian osakilpailut.[10][11][12]
Vielä kaudella 1952 Ferrari valmisti autosta Indianapolis 500 -kilpailua varten muunnellun 375 Indy -mallin, mutta kilpailu päättyi Ascarin osalta rengasrikon aiheuttamaan keskeytykseen.[13][14] 375 teki paluun julkisuuteen kaudella 2011, kun Fernando Alonso ajoi Gonzálezin autolla Britannian osakilpailun ohessa järjestetyssä Ferrarin ensimmäisen voiton muistojuhlassa.[15]
Lihavoitu tarkoittaa paalupaikkaa ja kursivoitu kilpailun nopeinta kierrosta.
Vuosi | Talli | Auto | Moottori | Renkaat | Kuljettajat | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1950 | Ferrari | Ferrari 275 | Ferrari 3.3 V12 |
P | GBR | MON | 500 | SUI | BEL | FRA | ITA | ||
Alberto Ascari | 5 | ||||||||||||
Ferrari 375 | Ferrari 4.5 V12 |
Kesk./2† | |||||||||||
Dorino Serafini | 2† | ||||||||||||
1951 | Ferrari | Ferrari 375 | Ferrari 4.5 V12 |
P | SUI | 500 | BEL | FRA | GBR | GER | ITA | ESP | |
Luigi Villoresi | Kesk. | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | Kesk. | ||||||
Alberto Ascari | 6 | 2 | Kesk./2† | Kesk. | 1 | 1 | 4 | ||||||
Piero Taruffi | 2 | Kesk. | 5 | 5 | Kesk. | ||||||||
José Froilán González | 2† | 1 | 3 | 2 | 2 | ||||||||
Chico Landi | Kesk. | ||||||||||||
1952 | Ferrari | Ferrari 375 Indy | Ferrari 4.5 V12 |
F | SUI | 500 | BEL | FRA | GBR | GER | NED | ITA | |
Alberto Ascari | Kesk. |