Filippeion

Filippeion
Φιλιππεῖον
Filippeion.
Filippeion.
Sijainti Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka, Kreikka
Koordinaatit 37°38′19″N, 21°37′46″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli (tholos)
Valmistumisvuosi noin 339–300 eaa.
Tyylisuunta joonialainen/korinttilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Olympian arkeologinen alue
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Filippeion (m.kreik. Φιλιππεῖον) oli antiikin aikainen Makedonian hallitsijasuvun rakennuttama tholos eli pyörötemppeli Olympian pyhäkköalueella Kreikassa.[1][2] Sen rauniot sijaitsevat Olympian arkeologisella alueella Archaía Olympían kunnassa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Filippeionin rauniot.

Filippeion sai nimensä Makedonian kuninkaasta Filippos II:sta, joka aloitti sen rakentamisen vuonna 338 eaa. Khaironeian taistelussa saavuttamansa voiton kunniaksi. Filippoksen kuoltua vuonna 336 eaa. rakennustyön saattoi todennäköisesti loppuun hänen poikansa Aleksanteri Suuri. Filippeionin tehtävänä oli kunnioittaa Makedonian hallitsijasukua, ja se on ensimmäisiä esimerkkejä siitä, kuinka jumalten temppeleihin aiemmin käytettyä tholos-arkkitehtuuria sovellettiin hallitsijasuvun henkilökultin käytössä.[3]

Olympian 1800-luvulla alkaneiden arkeologisten kaivausten jälkeen Filippeionin pylväiden osia, koristeosia ja muita osia vietiin Pergamon-museoon Berliiniin. Museo palautti osat Ateenan olympialaisten alla vuonna 2001 sekä suoritti tämän jälkeen rakennuksen kunnostuksen.[2][4]

Rakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filippeion sijaitsi Olympian temenos-alueen eli Altiksen luoteiskulmassa Prytaneionin eteläpuolella ja Heran temppelin länsipuolella. Pyörötemppelin halkaisija oli noin 15,2 metriä.[3] Siinä oli ulkoreunalla kehässä 18 pylvästä, jotka edustivat joonialaista tyyliä, ja pyöreän naoksen eli cellan sisäpuolella seinässä 9 puolipylvästä, jotka edustivat korinttilaista tyyliä. Tholos oli rakennettu marmorista tehdylle kolmiportaiselle korokkeelle. Rakennuksen sisäänkäynti oli lännestä.[1][2][3]

Filippeionin pohjapiirros.

Rakennuksen sisällä naoksen perällä, sisäänkäyntiä vastapäätä oli puolikaarenmuotoinen jalusta, jolla oli viisi kullasta ja norsunluusta tehtyä patsasta. Ne esittivät Aleksanteria, joka oli asetelman keskellä, sekä hänen vanhempiaan Filipposta ja Olympiasta sekä isovanhempiaan Amyntasta ja Eurydikeä. Pausaniaan mukaan patsaat oli veistänyt Leokhares.[1][3] Roomalaisella ajalla Olympiaan ja Eurydiken patsaat oli siirretty Heran temppeliin, joka oli muuttunut eräänlaiseksi museoksi.[2]

Naoksen seinä jäljitteli tiiliseinää. Tholoksen katto oli tehty marmoritiilistä ja sen huipulla oli pronssinen kukkakoriste.[2]

Filippeionista on säilynyt lähinnä sen perusta sekä pylväiden ja seinien alaosia. Pergamon-museon suorittamissa kunnostustöissä pystytettiin uudelleen kolme pylvästä ja niiden päällä oleva arkkitraavin osa. Rakennuksessa olleista patsaista ei ole säilynyt nykyaikaan mitään.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Olympia, Philippeion Perseus. Viitattu 15.2.2016.
  2. ↑ a b c d e f Philippeion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 15.2.2016.
  3. ↑ a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Germany Returns Archaeological Treasures to Greece 13.6.2001. The British Committee for the Reunification of the Parthenon Marbles. Viitattu 15.2.2016.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]