Mitalit | |||
---|---|---|---|
Fiona May | |||
Maa: ![]() | |||
Naisten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Atlanta 1996 | pituushyppy | |
![]() |
Sydney 2000 | pituushyppy | |
MM-kilpailut | |||
![]() |
Göteborg 1995 | pituushyppy | |
![]() |
Edmonton 2001 | pituushyppy | |
![]() |
Sevilla 1999 | pituushyppy | |
![]() |
Ateena 1997 | pituushyppy | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
![]() |
Pariisi 1997 | pituushyppy | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Budapest 1998 | pituushyppy | |
![]() |
Helsinki 1994 | pituushyppy | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
![]() |
Valencia 1998 | pituushyppy |
Fiona May (s. 12. joulukuuta 1969, Slough, Englanti) on Isoa-Britanniaa ja Italiaa edustanut pituushypyn olympiamitalisti ja maailmanmestari.
Fiona May voitti synnyinmaataan Isoa-Britanniaa edustaen juniorien sarjassa pituushypyn Euroopan mestaruuden 1987 ja maailmanmestaruuden 1988. Ensiesiintyminen aikuisten arvokisoissa Soulin 1988 olympialaisissa toi tulokseksi kuudennen sijan.
May avioitui seiväshyppääjä Gianni Iapichinon kanssa ja edusti Italiaa vuodesta 1994. Ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa – pronssia – May saavutti Helsingin EM-kisoissa 1994. Tuon kisan viisi parasta hyppääjää olivat vaihtaneet jossain vaiheessa kansalaisuuttaan – yksi Saksan jälleenyhdistymisen ja yksi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena sekä kolme muutettuaan toiseen maahan. Göteborgin MM-kisoissa 1995 May hyppäsi finaalin ensimmäisellä kierroksella tuloksen 693, jota kukaan muu kilpailija ei pystynyt ylittämään. Voittotuloksen 698 May hyppäsi viimeisellä kierroksella 4,3 m/s:n myötätuulessa.
Atlantan 1996 olympialaisissa May sai hopeaa hypättyään 702 ja hävittyään Nigerian Chioma Ajunwalle 10 cm. Kaksissa seuraavissa MM-kisoissa May sai pronssia ja hopeaa ja Budapestin EM-kisoissa 1998 hopeaa. Sydneyssä 2000 hän sai jälleen olympiahopeaa 7 cm Saksan Heike Drechslerille hävinneenä.
Toisen ulkoratojen maailmanmestaruutensa May sai Edmontonissa 2001. Hänen kauden paras tuloksensa ennen kisoja oli vain 679, mutta karsinnassa hän hyppäsi 680 ja finaalin kolmella ensimmäisellä kierroksella 686 myötätuulessa, 697 tilastokelpoisessa tuulessa ja 702 2,6 m/s:n myötätuulessa. Viimeksi mainittu säilyi voittotuloksena, kun Venäjän Tatjana Kotova hyppäsi parhaallaan 701.
Vuonna 2002 May vietti äitiyslomaa. Hän palasi vuosiksi 2003–2005 vielä kilpakentille, mutta paras saavutus oli yhdeksäs sija Pariisin MM-kisoissa 2003.
Sisäratojen maailmanmestaruuden May voitti Pariisissa 1997.
Kolmiloikassa May kilpaili ensimmäisen kerran 1998 ja hyppäsi heti Italian halliennätyksen 14,56. Ulkoradoilla hän hyppäsi ennätyksekseen 14,65, joka silloin oli Italian ennätys.
1983: Heike Daute | 1987: Jackie Joyner-Kersee | 1991: Jackie Joyner-Kersee | 1993: Heike Drechsler | 1995: Fiona May | 1997: Ljudmila Galkina | 1999: Niurka Montalvo | 2001: Fiona May | 2003: Eunice Barber | 2005: Tianna Madison | 2007: Tatjana Lebedeva | 2009: Brittney Reese | 2011: Brittney Reese | 2013: Brittney Reese | 2015: Tianna Bartoletta | 2017: Brittney Reese | 2019: Malaika Mihambo | 2022: Malaika Mihambo | 2023: Ivana Vuleta |