Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Formosat-5 | |
---|---|
Satelliitin malli NSPO:n toimistossa Taiwanilla. |
|
COSPAR ID | 2017-049A |
SATCAT № | 42920 |
Organisaatio | NSPO |
Massa | 525 kg |
Kiertorata | |
Viitejärjestelmä | Maakeskeinen |
Kiertorata | SSO |
Formosat-5 (myös Formosa Satellite No. 5) on Kiinan tasavallan avaruusjärjestön (NSPO) operoima kaukokartoitussatelliitti. Satelliitti on tarkoitus laukaista SpaceX:n Falcon 9 Full Thrust -raketilla heinäkuussa 2016.
Formosat-5 on kaukokartoitussatelliitti, jonka päähyötykuormana on viisikaistainen SOC/CMOS -kaukokartoituslaitteisto. Se pystyy kahden metrin resoluutioon mustavalkokuvissa ja neljän metrin resoluutioon värikuvissa.[1] Kaukokartoituslaitteisto ensimmäistä kertaa suunniteltu ja valmistettu kokonaisuudessaan Taiwanissa.[2] Satelliitin toissijainen hyötykuorma, Advanced Ionospheric Probe (AIP) on taiwanilaisen National Central Universityn rakentama tutkimuslaite, joka tutkii ionosfäärin fysikaalisten olosuhteiden vaikutusta avaruussäähän ja tietoliikenteeseen. Satelliitti saa energiansa aurinkokennoista,[1] ja sen massa on 525 kilogrammaa.[3]
Satelliitin suunniteltu käyttöikä on noin viisi vuotta, ja se korvaa edeltäjänsä, Formosat-2:n.[2]
NSPO allekirjoitti laukaisusopimuksen yhdysvaltalaisen SpaceX:n kanssa kesäkuussa 2010. Satelliitti oli tuolloin tarkoitus laukaista SpaceX:n Falcon 1e -raketilla Omelekilta joulukuussa 2013 tai alkuvuodesta 2014.[4] Satelliitti siirrettiin myöhemmin raskaammalle Falcon 9 -raketille -1e-version jäädessä toteutumatta. Satelliitti on tarkoitus laukaista 720 kilometrin aurinkosynkroniselle kiertoradalle Kalifornissa sijaitsevasta Vandenberg Air Force Basesta.[1]
Satelliitin laukaisun toissijaisena hyötykuoramana on seattlelaisen Spaceflight Industriesin SHERPA-hyötykuorma-adapteri, joka kuljettaa kaikkiaan 87 pienempää hyötykuormaa (muun muassa mikrosatelliitteja ja cubesateja) kiertoradalle.[5] SHERPAn hyötykuormana on myös Suomen ensimmäinen satelliitti, Aalto-1.[6][7]