Fosfonaatit

Orgaanisten fosfonaattien yleinen rakenne

Fosfonaatit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia C-PO(OH)2 tai C-PO(OR)2 (R=alkyyli, aryyli) -ryhmiä.[1] Ensimmäisen bisfosfonaatin valmistivat vuonna 1897 Von Baeyer ja Hofmann. Bisfosfonaatteja käytetään lääkeaineina erilaisien luuhun liittyvien sairauksien, kuten osteoporoosin, Pagetin taudin sekä kasvainten aiheuttaman hyperkalsemian hoidossa. Fosfonaatit ovat myös tehokkaita kelatoivia yhdisteitä. Osteoporoosissa bifosfonaattien teho on kiistetty BMJ:ssä vuonna 2015 julkaistulla tutkimuksella[2].

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  2. ↑ Jani Kaaro: Luukatoa lääkitään turhaan. Helsingin Sanomat, 27.5.2015, s. B6–7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.5.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.