Fountains Abbey
Fountains Abbey on osaksi raunioitunut sisterssiläinen luostari Englannissa, Yorkshiren pohjoisosassa lähellä Riponin kaupunkia. Sen perustivat vuonna 1132 kolmetoista benediktiinimunkkia, jotka lähtivät Yorkin Pyhän Marian luostarista etsimään askeettisempaa elämää. Heistä tuli kolme vuotta myöhemmin sisterssiläisiä. Sisterssiläisten sääntöjen mukaan he viettivät karua elämää, olivat pitkiä aikoja puhumatta ja pukeutuivat värjäämättömästä lampaanvillasta kudottuihin karkeisiin asuihin, joista saivat lisänimen "valkeat veljet".
Sisterssiläiseen luostarijärjestykseen kuuluvat maallikkoveljet, usein lukutaidottomia paikallisia asukkaita, jotka harjoittavat normaaleita maatalous- ja käsityöammatteja luostarissa ylöspitoa vastaan. Heidän avullaan Fountains Abbey kehittyi yhdeksi Englannin vauraimmista luostareista, jolla oli suuret lammaslaumat, lyijykaivos, kivilouhos ja hevossiittola. Alun perin askeettista sisterssiläisarkkitehtuuria noudattaneita rakennuksia ehostettiin koristeellisempaan suuntaan.
Luostari oli toiminnassa kunnes Henrik VIII määräsi luostarien omaisuuden valtiolle 1539, minkä jälkeen luostari ja sen yli 200 hehtaarin maat myytiin yksityiselle Sir Richard Greshamille, jonka perhe ylläpiti maatilaa useiden sukupolvien ajan. 1600-luvun vaihteessa tila myytiin Stephen Proctorille, joka rakennutti sinne Fountains Hall -kartanon. Sen rakennustöissä käytettiin osittain materiaalia luostarin raunioista. Jo 1500-luvulla luostarin ikkunoista oli viety lyijy ja lasi Riponiin ja Yorkiin.
Fountains Abbey on Euroopan suurin keskiaikainen raunio. Se on yhdessä läheisen Studleyn kuninkaallisen puiston kanssa Unescon maailmanperintökohde.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]