Fragile-X-oireyhtymä | |
---|---|
Luokitus | |
ICD-10 | Q99.2 |
ICD-9 | 759.83 |
OMIM | 309550 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Fragile-X-oireyhtymä eli Frax-oireyhtymä on Downin oireyhtymän jälkeen toiseksi tavallisin kehitysvammaisuuden syy. Perinnöllisen kehitysvammaisuuden syistä se on yleisin. Frax-oireyhtymä on perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa usein kehitysvammaisuutta tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.[1] Oireyhtymää sairastavien poikien kehitysvamma on usein keskivaikeaa ja tyttöjen lievää.[2]
Oireyhtymä periytyy X-kromosomaalisesti, joten siihen voivat sairastua niin pojat kuin tytötkin. Fragile-X:ää esiintyy pojilla kuitenkin enemmän kuin tytöillä, ja pojilla oireet ovat myös usein vahvempia. Geenivirhe voi olla esimutaationa, ja sen kantajia voivat olla sekä terveet naiset että terveet miehet, mutta oireyhtymän aiheuttava varsinainen mutaatio periytyy aina äidiltä.[1]
Oireyhtymän esiintyvyydeksi länsimaissa pojilla on arvioitu noin 1:5 000 ja tytöillä noin 1:10 000. Terveitä perintötekijän kantajia on noin 1:250-380 naisista ja 1:800 miehistä. Frax-oireyhtymää on löytynyt kaikista niistä maailman väestöistä, joista sitä on tutkittu.[1]
Fragile-X-oireyhtymän aiheuttamia ulkoisia tunnusmerkkejä ovat suuret ja pehmeärustoiset korvat, hallitseva leuka ja korkea otsa. Lapset kasvavat yleensä viiterajan yläpuolella mutta ovat aikuisina viiterajalla.[1]
Lapsuudessa toistuvat välikorva- ja hengitystieinfektiot ovat yleisiä. Osalla on silmien karsastusta ja 20 prosentilla hyvälaatuista epilepsiaa. Verenpainetautia huomataan myös usein. Yleisimmät sidekudosoireet ovat käsien, jalkaterien ja nilkkojen taipuisuus. Jalkaterien virheasennot ja lattajalkaisuus voivat vaatia erityisjalkineiden käyttöä.[1]
Sydämen hiippaläpän (noin 50 prosentilla) tai kolmipurjeläpän (noin 15 prosentilla) laskeutuman (mitraali- tai trikuspidaaliprolapsin) vuoksi läpät voivat vuotaa, mutta hoitoa vaativa sydänvika on harvinainen. Murrosikäkehitys tapahtuu normaalisti. Pojilla kivekset kasvavat normaalia suuremmiksi, mutta se ei vaikuta hedelmällisyyteen. Tytöillä on suurentunut riski munasarjojen vajaatoimintaan.[1]
Näiden lisäksi Fragile-X voi aiheuttaa henkistä jälkeenjääneisyyttä. Lapset oppivat kävelemään ja puhumaan, vaikkakin viiveellä noin 1,5–3-vuotiaana. Puhe on pitkään epäselvää, toistuvaa ja änkyttävää ja liikunta ikätasoa kömpelömpää. Tavallisia ovat myös erilaiset maneerit, kuten käsien pureminen tai räpyttely, pään hakkaaminen, vartalon heijaaminen tai toistuvat liikkeet. Frax-lapset ovat yleensä hyväntuulisia ja elämänmyönteisiä mutta myös ylivilkkaita ja lyhytjänteisiä. Suhtautuminen uusiin tilanteisiin on usein varauksellista ja pelokasta, ja tällöin esiintyy myös ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta. Pojat ovat yleensä keskivaikeasti kehitysvammaisia ja tytöt lievästi, mutta tämäkin vaihtelee yksilöiden välillä.[1]
Fragile-X-oireyhtymä johtuu X-kromosomissa sijaitsevasta FMR1-geenivirheestä (mutaatiosta). Vaikka perimä olisi virheellinen, se ei kuitenkaan välttämättä aiheuta varsinaista oireyhtymää. Noin puolet naisista ja noin 20 prosenttia miehistä on oireettomia.[1]
Fragile-X-oireyhtymään ei ole vielä kehitetty lääkettä, mutta vuonna 2016 julkaistun, hiirillä tehdyn tutkimuksen mukaan syövän hoitoon kehitetty Nutlin-3-molekyyli saattaisi korjata oireyhtymään liittyviä neurologisia vaurioita ja vähentää kognitiivisia oireita.[3][4]