Friedrich August von Kaulbach

Friedrich August von Kaulbach, kuva vuodelta 1911.
Friedrich August von Kaulbach: Oopperalaulaja Geraldine Farrarin muotokuva.
Friedrich August von Kaulbach: Saksa, elokuussa 1914.

Friedrich August von Kaulbach (2. kesäkuuta 1850 München - 28. heinäkuuta 1920 Ohlstadt) oli saksalainen taidemaalari, joka saavutti suosiota taidokkailla muotokuvillaan. Hänen malleinaan olivat oman aikansa kuuluisuudet ja aristokraatit. Hänen muotokuvansa ovat eräänlainen 1800-luvun lopun Belle époque- ajan "kuka kukin on" kuvasto ja antavat arvokkaan kuvan ajan elämästä. Hän maalasi myös saksalaiskansallisia aiheita. Hänen teoksissaan näkyy kehityskulku historismista kohti Art Nouveauta.[1] [2]

Aristokraattien muotokuvia maalaamalla von Kaulbach ansaitsi erittäin hyvin. Tulot mahdollistivat elämäntyylin, jonka vuoksi häntä kutsuttiin "maalariruhtinaaksi". [1]

Elämänvaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Kaulbach syntyi muotokuvamaalari Friedrich Kaulbachin pojaksi. Isä antoi pojalleen taiteellisen alkuopetuksen. Havaittuaan poikansa lahjakkuuden, isä lähetti tämän opiskelemaan taidetta Nürnbergiin. Sieltä hän siirtyi vuonna 1872 Münchenin taideakatemiaan Wilhelm von Diezin oppilaaksi. Hän pääsi mukaan taiteellisiin piireihin joihin kuuluivat muiden muassa Rudolf von Seitz ja Wilhelm Busch [3] [4]

Vuonna 1873 von Kaulbach lähti Italiaan. Siellä hänen ystäviään olivat taidemaalarit Franz von Lenbach ja Hans Makart. Taiteilijatovereiden kanssa hän vieraili Alankomaissa juhlistamassa Rubensin syntymän kolmesataavuotisjuhlaa. Hän vieraili Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1878 ja piti siellä ensimmäisen näyttelynsä. Italian aika, jota kesti lähes kymmenen vuotta, oli myös läpimurtoaikaa taidemaalarin uralla. Hän sai tuolloin ensimmäiset merkittävät muotokuvatilauksensa.[3] [4]

Talven 1883-1884 von Kaulbach vietti Pariisissa. Hänelle oli nyt myönnetty oikeus käyttää von- etuliitettä sukunimessään. Ura Saksassa lähti nousuun, kun hänelle myönnettiin vuonna 1884 töistään kultamitali. Tämän jälkeen hänelle tuli paljon muotokuvatilauksia ja hän oli erityisesti naisten suosima. Hänen malleinaan olivat Isadora Duncan, Rosario Guerrero, Geraldine Farrar ja monet muut. Hän maalasi kuvia myös perhe-elämästään. Omassa elämässään hän toteutti sosiaalisen nousun, hän ystävystyi aatelisten kanssa. Baijerin prinssi Luitpold pyysi hänet metsästysseuraansa. [3] [4] [5]

Karl Pilotyn luovuttua tehtävästään von Kaulbach nimitettiin arvostetun Münchenin taideakatemian johtajaksi vuonna 1888. Hän oli alkanut edellisenä vuonna rakennuttamaan itselleen kaupunkipalatsia Müncheniin sekä solminut avioliiton tanskalaisen viulistin Frida Scottan kanssa. Kaupunkipalatsiin hän keräsi mittavan taidekokoelman jossa oli teoksia antiikista barokkiin. Merkittävää oli, että myös keisari Vilhelm II maalautti hänellä muotokuvansa. Vuonna 1900 von Kaulbach osallistui teoksillaan Pariisin maailmannäyttelyyn. [5] [3] [4] [5]

Varakkaana miehenä von Kaulbach rakennutti myös maaseutukartanon. Ohlstadtiin valmistui vuonna 1893 suuri puutarhan ympäröimä kartano.Paikka on nykyään museona ja sinne on kerätty omistajansa piirroksia, maalauksia ja luonnoksia. Huvilassa vierailivat monet kuuluisat taiteilijat kuten Wilhelm Busch, Ludwig von Ganghofer, Luise Rinser ja Max Beckmann. Aluksi talo oli pelkkä kesäasunto, mutta vuoden 1910 jälkeen ainoana asuntona. Taiteilija kuoli huvilassaan vuonna 1920. [5] [6]

Friedrich August von Kaulbachia ja hänen taiteellisia sukulaisiaaan on kunnioitettu nimeällä monia katuja ja aukioita heidän mukaansa. [3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisää aiheesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]