Fyrisån
| Fyrisån | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Uppsala |
| Maakunnat | Uplanti |
| Kunnat | Knivsta, Uppsala, Östhammar |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Norrströmin vesistö |
| Valuma-alue | Fyrisånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 2 003,15 km² [1] |
| Järvisyys | 1,9 % [2] |
| Pääuoman pituus | 86 km [3] |
| Pääuoman osuudet | Fyrisån (36 km) ←Vendelån ←Tegelsmoraån ←Toboån ←Smedbybäcken |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Dannemorasjön, Österbybruk Östhammar [1][4] |
| Laskupaikka | Ekoln, Uppsala & Knivsta [1][5] |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 25 m mpy. |
| Laskukorkeus | 0,7 m mpy. |
| Korkeusero | 24,3 m |
| Pituus | 54 km [1] |
| Kaltevuus | 0,45 m/km |
| Keskiylivirtaama | 64,3 m³/s (MHQ) [2] |
| Keskivirtaama | 13,8 m³/s (MQ) [2] |
| Keskialivirtaama | 2,15 m³/s (MNQ) [2] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Fyrisån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Östhammarissa, Knivstassa ja Uppsalassa virtaava 54 kilometriä pitkä joki, jolla on Fyrisånin valuma-alueen 86 kilometriä pitkällä pääuoman alajuoksulla 36 kilometriä pitkä osuus. Joki virtaa Uppsalan kaupungin läpi ja laskee Mälarenin Ekolnin lahteen kaupungin edustalla.[1][5]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki alkaa Dannemorasjönistä Östhammarin kunnassa ja virtaa pääasiassa kohti etelä-kaakkoa tai etelää. Se saavuttaa ensimmäisen kylän Skyttorpin 11 kilometriä järveltä. Itse Dannemorasjön on rannoiltaan vesikasvillisuuden valtaama, mutta järven keskellä on jäljellä suuri avovesialue. Joenuoman yläjuoksua reunustavat suot ovat umpeen soistuneita järviä. Ensin tulee Skarnässjön, joka muodostaa Dannebysjönin kanssa yhtenäisen 4,5 kilometriä pitkän kosteikkoalueen. Uppsalan ja Östhammarin kuntaraja seuraa jokea, kunnes se siirtyy Uppsalan puolelle. Seuraava on parikilometrinen Stocksjön, joka on sekin kosteikkona. Kolmantena on 1,5 kilometriä pitkä ruohottunut Knivstasjön. Skyttorpista alkaa peltovaltainen jokiosuus, joka jatkuu Uppsalaan asti. Vattholmassa on joen moemmilla puolilla golfkenttä ja joen karttanimeksi tulee täällä välillä Vattholmaån. Kylässä on jokeen rakennettu vesivoimalaitos, jolla on pieni patolampi. Heti kylän jälkeen jokeen yhtyy oikealta tuleva Vendelån, joka on Fyrisåta suurempi joki. Vaikka se onkin suurempi, käytetään silti uoman nimenä Fyrisån. Viisi kilometriä alempana joki ohittaa Storvretan kylän, jonka kohdalla joki on levennetty patoamalla. Joki alittaa eurooppatien E4, joka kulkee Uppsalasta pohjoiseen päin. Nyt yhtyy jokeen oikealta tuleva Bjöklingeån. Ennen Gamla Uppsalaan tulemistaan tekee joki S-mutkan ja tunkeutuu kaupuntiin luoteesta päin. Mutkan sisälle jäävät lentokentän kiitotiet. Kaupunkitaajamaa on kuuden kilometrin verran ja sen jälkeen joki palaa peltoalueelle. Mälareniin on kaupungista vielä kuusi kilometriä matkaa. Jokeen yhtyy vasemmalta tuleva Sävjaån. Fyrisån seuraa harjujaksoa, joka saattaa sitä Mälarenille asti. Joensuun ympäristössä on pientaloalueita, joista länsirannalla olevat kuuluvat Uppsalaan ja itärannalla olevat Knivstaan.[1][4][5][a]
Kaupunkialueella on joen äärellä usein puistoalueita ja ruutukaava-alueella on joen penkereet rakennettu kivistä. Upplands museetin ja Tuomiokirkon kohdalla on joessa pato ja 600 metriä alempana vierasvenelaiturin kohdalla pohjapato. Pohjapadon alapuolella on joen rannassa risteilylaivojen laituripaikkoja ja kaupunkialueella on venepaikkoja muutama kilometri. Seuraava venelaituri sijaitsee joensuussa.[1][5]
Joen vedestä tuotetaan Uppsalan kaupungin asukkaille ja teollisuudelle käyttövettä. Joen veteen pumpataan lisävettä Tämnarenista Vendelåniin ja vettä suodatetaan Uppsalanharjulla tekopohjavedeksi, josta sitten valmistetaan juomavettä.[6][a]
-
Jokikanavaa Uppsalassa -
Joen lukuisat kävelysillat -
Rautasilta (Jernbron) -
Venelaituri Rautasillan kohdalla -
Pohjapato Upplannin museon kohdalla -
Opiskelijat lautanlaskussa -
Matkustuslaivoja venelaitureilla
.jpg)
Vesivoimalaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joessa toimii Ulva Kvarn, joka on Ulva Kraft AB omistama pienvoimalaitos. Sen kapasiteetti on 0,2 megawattia ja vuosituotanto 0,8 gigawattia.[7]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virkistyskäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joella toimii merkitty ja hoidettu melontareitti. Joessa on useita uimapaikkoja erityisesti patojen lähettyvillä. Myös yliopiston opiskelijat järjestävät keväisin kumilauttatapahtuman, jossa osanottajamäärät ovat suuria. Joen rannoille on järjestetty laitureihin venepaikkoja.[a]
Suojelualueita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen alajuoksu keskustasta Mälareniin on yhtenäistä luonnonsuojelualuetta (Naturreservat Årike Fyris, 482 hehtaaria [8]), jossa on yleisölle rakennettuja lintutorneja. Yläjuoksulla Dannemorasjönin itärannat ovat myös suojeltuja (Naturreservatet Andersby ängsbackar, 204 hehtaaria [9]). Siellä on säilytetty kosteikon äärellä haka- ja niittymaita.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vielä 5 000 vuotta sitten laski Fyrisån laajaan Itämeren lahteen. Maankohoaminen on nostanut vedenalaista maaperää ylemmäksi, mutta vielä 2 000 vuotta sitten oli merivedenpinta 10 metriä nykyistä tasoa korkeammalla. Silloin voitiin tulla veneellä Vanhaan Uppsalaan asti, josta alkoi Fyrisånin joenuoma. Kun maankohoaminen jatkui vielä muutaman metrin, jäivät veneet Uppsalan keskustan Kvarnfalletin taakse. Tänne muodostui kauppapaikka ja sen ympärille muutti asutusta.[6]
Seutu on kuuluisa rauta- ja viikinkiajan löydöistään. Vendelsjönin länsipuolella sijaitsevat Vendelin kalmistot ja Ottarin hautakumpu. Aivan Fyrisånin rannalla Vendelånin yhtymäkohdan alapuolella sijaitsee tunnettu Valsgärden kalmisto. Myös varhaiskeskiaikana ja keskiaikanakin oli seutu svealaisten hallinnon keskiössä. Sijaitsihan Uppsalan arkkipiispan istuin täällä ja Uppsalan rakennettiin komea Uppsalan tuomiokirkko sen merkiksi.
Joen nimi Fyrisån on melko uusi, sillä 1600-luvulla joen nimi oli vielä Salaån. Uuden nimen keksi kuulema Olof Rudbeck 1600-luvun jälkipuoliskolla. Fyrisånin yläjuoksua kutsutaan paikallisesti myös toisella nimellään Vattholmaån [10].[a]
-
Uppsalan tuomiokirkko (Elias Martin) -
Jäidenlähtö 1900-luvun alussa -
Anders Fredrik Skjöldebrand (1757-1834) -
Soutukilpailu joella vuonna 1879 (?) -
Purjeveneitä laiturissa, kuvannut Henry Osti (1826-1914)
Fyrisånin valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue sijaitsee pääosin Uppsalan kaupungin alueella. Se ulottuu pohjoisessa yläjuoksulla Tierpin ja Östhammarin kuntien alueille. Kaakossa sivujoen Sävjaånin valuma-alue ulottuu Knivstan alueelle, mutta pieniä alueita kuuluu myös Norrtäljeen ja Sigtunaan. Länsireunassa luetaan kapea alue kuuluvaksi Hebyn kunnalle.[10]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (43,6 %), savimaa (23,7 %), turve (9,4 %), kalliomaa (9,1 %), multamaa (8,6 %), hiekka ja sora (1,8 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (61,1 %), viljelymaita (24,9 %), soita ja kosteikkoja (1,5 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,7 %) sekä joutomaita (6,9 %). Näiden lisäksi on 1,9 % vesistöjä.[2]
Fyrisånin valuma-alueella on patorekisterin mukaan 39 patoa, joilla säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 5,5 miljoonaa kuutiometriä.[2]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fyrisån kuuluu Norrströmin vesistöön (vesistöaluetunnus 61), jonka valuma-alueen pinta-ala on 22 650 neliökilometriä (km²) ja jonka pääuomaan kuuluu alajuoksulla Norrström ja sen kahdesta pääjärvestä alimmaisena oleva Mälaren. Norrström laskee Itämeren pääaltaaseen Tukholmassa. Vesistön pääuoman sivujoen Fyrisånin valuma-alueen pinta-ala on 2 003 km² eli 4,4 % koko vesistön pinta-alasta. Joki laskee Mälareniin kuuluvaan pitkään lahteen, jolla on eri osissaan eri nimiä ja jota kutsutaan Uppsalan edustalla Ekolnin lahdeksi. Uppsalasta on 45 kilometriä mutkikasta lahtea Stäksönille ja Görvälnille, josta alkaen Mälaren aukeaa väljempää näkyviin. Ekolniin laskevat Fyrisånin lisäksi Hagaån ja Näsbäcken.[11][12][a]
Pääuoman kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pääuoman osuudet | |
|---|---|
| nimi | pituus (km) |
| Fyrisån | 36 |
| Vendelån | 20 |
| Vendelsjön | |
| Tegelsmoraån | 5 |
| Kyrksjön | |
| Toboån | 8 |
| Smedbybäcken | 7 |
| Lähteet: 1 = [1] | |
Fyrisånin valuma-alueen nimi johtuu siitä, että joki laskee viimeisenä Mälareniin. Joki muodostaa valuma-alueen pääuoman vain sen alajuoksulla. Muualla on pääuomassa muita jokia. Pääuoma alkaa pelto-ojana lähes neljä kilometriä pienen Mankarbon asuinalueen itäpuolelta Tierpsin kunnassa. Se muuttuu pian Smedbybäckenin johto-ojaksi ja sitten se laajenee Toboån joeksi. Sen virtaussuunta on koilliseen, kunnes se kääntyy Tobon kylän jälkeen itään päin ja laskee Tegelmoran kulmakunnalla Kyrksjöniin. Joki virtaa tämän jälkeen kohti etelää ja se kulkee pääasiassa kapeassa viljellyssä laaksossa. Seuraava neljä kilometriä pitkä osuus Kyrksjönistä Vendelsjöniin on nimeltään Tegelmoraån. Sen varrella sijaitsee Örbyhusin kylä. Vendelsjö on kaarevan muotoinen järvi, joka on 9 kilometriä pitkä ja 100–770 metriä leveä. Joki jatkaa edelleen virtaamistaan haja-asutusalueella noin 20 kilometriä etelään Vendelånin nimisenä. Puolimatkassa se ylittää Uppsalan kuntarajan, joka seuraa hetken myös joenuomaa. Vattholman kohdalla joki tekee kolmen kilometrin käännöksen kohti itää. Siellä se Fyrisånin kanssa ja joki kasvaa virtaamaltaan lähes kaksinkertaiseksi. Vaikka Venedån on suurempi joki kuin Fyrisån, käytetään siitä huolimatta joen alajuoksusta nimeä Fyrisån Mälareniin asti. Fyrisånilla on Storvretanin kohdalla pato ja Gamla Uppsalan kohdalla joki tekee S-mutkan. Mutkan jälkeen joki kulkee 6,5 kilometriä Uppsalan keskustaajaman läpi ja se laskee sen jälkeen kuusi kilometrin päässä Mälareniin.[1][3][5]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueella viihtyvät tavalliset pohjoismaiset kalakannat joko tyydyttävästi tai hyvin. Sävjaån on vapaasti virtaava joki, jossa vaelluskaloilla ei ole etenemisesteitä. Sen sijaan Fyrisånilla on useitakin patoja, joista kaksi sijaitsee kaupunkialueella. Vaelluskaloja varten on rakennettu patoihin joitakin kalateitä, jotta kuteminen onnistuisi myös valuma-alueen yläjuoksulla. Pääuomassa ja joissakin sivu-uomissa elää muutamia Punainen kirjan eläinlajia: litteäjärvisimpukka, vuollejokisimpukka (löydetty vain kuoria), toutain [13], ankerias ja saukko.[a]
Fyrisånin haaran vesi kärsii talvella happikadosta ja vesi saattaa hapenpuutteessa alkaa haisemaan lopputalvesta pahalle.[10]
-
Kalatien kalaportaat Uppsalan keskustassa -
Kevättulva Upplannin museolla (huhtikuu 2013) -
Vendesjön
Sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pääuomalla on joitakin sivujokia, mutta sivu-uomat ovat yleensä puroja tai peltoalueiden johto-ojia. Kaikki joet ja ojat on käsitelty voimakkaasti. Alla olevaan taulukkoon on kerätty niistä suurimmat. Taulukon tietojen lähteet on ilmoitettu oikeassa sarakkeessa ja selvennetty tarvittaessa taulukon alapuolella.
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy Fyrisån (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sävjaån | 5 | Fyrisån | 43 | 4,7 | 733 | 1,1,1,1,1,1 |
| Jumkilsån | 15 | Fyrisån | 36 | 1,7 | 264 | 1,1,1,1,1,1 |
| Samnan | Fyrisån | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Björklingeån | 25 | Fyrisån | 29 | 1,1 | 161 | 1,1,1,1,1,1 |
| Fyrisån | 36 | Fyrisån | 18 | 2,0 | 296 | 1,1,1,1,1,1 |
| Nyvallabäcken | Vendelån | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Sävastabäcken | Vendelån | 5 | 0,3 | 43 | 1,–,1,1,1,1 | |
| Tassbäcken | 53 | Vendelån | 13 | 0,3 | 39 | 1,1,1,1,1,1 |
| Tegelsmoraån | 70 | Kyrksjön | 13 | 1,1,1,–,–,– |
Lähteet: 1 = [1]
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fyrisånin yläjuoksun sivu-uomat ovat varsin lyhyitä. Fyrisånin lähdejärveen Dannemorasjöniin laskee kolme jokea: Sundbroån, Konstån ja Dalån. Näistä Dalån on erikoinen, sillä se virtaa Slagsmyrenin kautta. Tämä Slagsmyren on bifurkaatiojärvi, jonka itärannasta alkaa Kilbyån. Se on Olandsån vesistön sivujoki.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sonesten, Lars & al.: Mälaren – Tillståndsutvecklingen 1965–2011. Uppsala: Sveriges lantbruksuniversitet, 2013. ISBN 978-91-576-9139-2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.2.2021). (ruotsiksi)
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Fyrisån (SE663334-160460) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 4.2.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Fyrisån (Excel-tiedosto), Vattenwebb, SMHI, viitattu 4.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Fyrisånin pääuoman_alku Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.2.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Fyrisånin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.2.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Fyrisånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.2.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Fyrisån, Fyrisån vattenförbund, viitattu 10.2.2021
- ↑ Kuhlins, Leif: Fyrisån, vattenkraft.info, viitattu 21.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Årike Fyris, suojelualueiden hakupalvelu Länsstyrelsen Uppland, viitattu 5.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Andersby ängsbackar, suojelualueiden hakupalvelu Länsstyrelsen Uppland, viitattu 5.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Fyrisåns avrinningsområde, Fyrisån vattenförbund, viitattu 10.2.2021
- ↑ Mälaren (SE658020-162623) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 4.2.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 4.2.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Aspens leklokaler i Uppsala län (PDF, wayback machine), (pohjoissaameksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fyrisån Wikimedia Commonsissa
- Nygren, Ingrid & al.: Fyrisåns avrinningsområde 2019 (PDF) Rapport 2020:2. 2020. Uppsala: Sveriges lantbrukuniversiteet. Viitattu 10.2.2021. (ruotsiksi)