Gemeprosti

Gemeprosti
Gemeprosti
Systemaattinen (IUPAC) nimi
Metyyli-(E)-7-[(1R,2R,3R)-3-hydroksi-2-[(E,3R)-3-hydroksi-4,4-dimetyyliokt-1-enyyli]-5-oksosyklopentyyli]hept-2-enoaatti
Tunnisteet
CAS-numero 64318-79-2
ATC-koodi G02AD03
PubChem CID 5282237
DrugBank DB08964
Kemialliset tiedot
Kaava C23H38O5 
Moolimassa 394,534
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 12-28 %[1]
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa vaginaalinen

Gemeprosti (C23H38O5) on prostaglandiinijiohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä raskaudenkeskeytykseen.

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gemeprosti muistutytaa rakenteeltaan prostaglandiini E1:tä. Gemeprosti lisää kohdun supistuksia sekä pehmentää ja laajentaa kohdunkaulaa. Tämän seurauksena sikiö poistuu kohdusta. Yhdistettä käytetään lääkkeellisessä raskaudenkeskeytyksessä yhdessä mifepristonin kanssa ja sitä käytetään myös kohdunkaulan pehmentämiseen ja laajentamiseen ennen leikkauksellista raskaudenkeskeytystä. Gemeprosti annostellaan emättimeen puikkona tai geelinä. Sitä voidaan käyttää raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen aikana.[2][3][4][5][6][7][8]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gemeprostin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla huonovointisuus, oksentaminen, kuumeilu, ripuli ja verenvuoto emättimestä.[3][4][5][6][7][9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Gemeprost DrugBank. Viitattu 7.11.2019. (englanniksi)
  2. ↑ D. W. Hahn, J. L. McGuire & Gabriel Bialy: Contraceptives, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  3. ↑ a b Eeva Moilanen, Hannu Kankaanranta ja Jukka Martio: 19. Eikosanoidit ja tulehduskipulääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 7.11.2019.
  4. ↑ a b Jeremy J N Oats, Suzanne Abraham: Llewellyn-Jones Fundamentals of Obstetrics and Gynaecology, s. 106. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7234-3509-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.11.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b Errol R. Norwitz, John O. Schorge: Obstetrics and Gynecology at a Glance, s. 41. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 978-1-118-34478-1 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.11.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b David K. James, Philip J. Steer, Carl P. Weiner, Bernard Gonik: High Risk Pregnancy, s. 1165. Elsevier, 2011. ISBN 978-1-4160-5908-0 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.11.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b Clive P. Page, Ben Greenstein, Dinah Gould: Trounce's Clinical Pharmacology for Nurses, s. 225. Elsevier, 2009. ISBN 978-0-443-06804-1 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.11.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Helena Honkanen & Helena von Hertzen: Alkuraskauden lääkkeellinen keskeytys. Duodecim, 2000, 116. vsk, nro 12, s. 1277-1283. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.11.2019.
  9. ↑ J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 524. 1 Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 Viitattu 7.11.2019. (englanniksi)