Geoffrey Kipsang Kamworor

Mitalit
Geoffrey Kipsang Kamworor
Geoffrey Kipsang Kamworor
Maa:  Kenia
Miesten yleisurheilu
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Peking 2015 10 000 metriä
Puolimaratonin MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Kööpenhamina 2014 henkilökohtainen
kilpailu
Kultaa Kultaa Cardiff 2016 henkilökohtainen
kilpailu
Kultaa Kultaa Cardiff 2016 joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Valencia 2018 henkilökohtainen
kilpailu
Hopeaa Hopeaa Kööpenhamina 2014 joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Valencia 2018 joukkuekilpailu
Maastojuoksun MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Guiyang 2015 henkilökohtainen
kilpailu
Kultaa Kultaa Kampala 2017 henkilökohtainen
kilpailu
Kultaa Kultaa Bathurst 2023 joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Guiyang 2015 joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Kampala 2017 joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Aarhus 2019 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Aarhus 2019 henkilökohtainen
kilpailu

Geoffrey Kipsang Kamworor (s. 22. marraskuuta 1992) on kenialainen kestävyysjuoksija.[1]

Kesällä 2010 Kamworor kilpaili Suomessa edustaen Turun Urheiluliittoa.[2] Hän kilpaili muun muassa Eliittikisasarjassa voittaen 3 000 metrin kilpailun Lappeenrannassa ja sijoittuen Kuortaneella 3 000 metrin kilpailussa toiseksi ja Lapinlahdella 5 000 metrin kilpailussa toiseksi.[3] Maastojuoksun MM-kilpailuissa 2011 Kamworor voitti nuorten sarjassa kultaa sekä henkilökohtaisessa kilpailussa että joukkuekilpailussa Kenian joukkueessa.[4] Kaksi viikkoa maastojuoksun MM-kisojen jälkeen hän voitti Berliinissä puolimaratonkilpailun ajalla 1.00.38.[5]

Vuoden 2012 Rotterdamin maratonilla Kamworor toimi jäniksenä.[6] Hän voitti 5 000 metrin Kenian-mestaruuden 2012.[3] Saman vuoden Berliinin maratonilla hän juoksi ensimmäisen maratoninsa maaliin asti ja sijoittui kilpailussa kolmanneksi ajalla 2.06.12.[7] Helmikuussa 2013 Kamworor voitti puolimaratonin Ra’s al-Khaimassa ajalla 58.54 ja jäi vain kaksi sekuntia Patrick Makaun reittiennätyksestä.[8] Saman vuoden Rotterdamin maratonilla hän sijoittui neljänneksi ajalla 2.09.12.[9] Berliinin maratonilla hän oli kolmas ajalla 2.06.26[10]

Vuonna 2014 Kamworor voitti puolimaratonin maailmanmestaruuden ja joukkuekilpailussa hopeaa.[11] Vuonna 2015 hän voitti maastojuoksun maailmanmestaruuden ja sai joukkuekilpailussa hopeaa.[12] Heinäkuussa hän voitti 5 000 metrin Kenian-mestaruuden[3]. Pekingin MM-kilpailuissa 2015 Kamworor saavutti hopeaa 10 000 metrillä ajalla 27.01,76.[13] Vuoden 2016 puolimaratonin MM-kilpailuissa Kamworor saavutti kultaa sekä henkilökohtaisessa kilpailussa että joukkuekilpailussa.[14][1] Rio de Janeiron olympialaisissa hän sijoittui 10 000 metrillä 11:nneksi[3].

Kamworor voitti maastojuoksun maailmanmestaruuden Kampalassa 2017.[3] Joukkuekilpailussa hän sai hopeaa.[15] Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän oli 10 000 metrillä kuudes[3]. Vuoden 2018 puolimaratonin MM-kilpailuissa Kamworor voitti henkilökohtaisessa kilpailussa kultaa ja joukkuekilpailussa hopeaa.[16] Vuoden 2019 maastojuoksun MM-kilpailuissa hän sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa kolmanneksi ja sai joukkuekilpailussa hopeaa.[17]

15. syyskuuta 2019 Kamworor juoksi puolimaratonin maailmanennätyksen 58.01.[18] Marraskuussa 2019 hän voitti New Yorkin maratonin ajalla 2.08.13.[19] Hän sijoittui viidenneksi Eugenen MM-maratonilla 2022.[1][3] Hän saavutti maastojuoksun MM-kilpailuissa Bathurstissa 2023 kultaa joukkuekilpailussa[20] ja oli henkilökohtaisessa kilpailussa neljäs.[1][3]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: WA[1], Tilastopaja[3]
  • 3 000 metriä: 7.51,55+ (2017)
  • 5 000 metriä: 12.59,98 (2016)
  • 10 000 metriä: 26.52,65 (2015)
  • 10 km tiejuoksu: 27.34 (2019)
  • Puolimaraton: 58.01 (2019)
  • Maraton: 2.05.23 (2021)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Geoffrey Kipsang Kamworor Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  2. ↑ Häggblom työnsi kauden kärkituloksen mtv3.fi. 6.6.2010. Viitattu 29.9.2013.
  3. ↑ a b c d e f g h i Geoffrey Kipsang Kamworor Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
  4. ↑ Minshull, Phil: Kipsang upsets the odds - Men's Junior Race Report - Punta Umbria 2011 20.3.2011. IAAF. Viitattu 29.9.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Wenig, Jörg: Teenagers triumph at Berlin Half Marathon iaaf.org. 3.4.2011. Viitattu 29.9.2013.
  6. ↑ van Hemert, Wim: Feleke hopes cooperation will help take down Kibet’s Rotterdam course record 12.4.2013. IAAF. Viitattu 29.9.2013. (englanniksi)
  7. ↑ Butcher, Pat: Close victory for Mutai but more straightforward for Kebede in Berlin - REPORT 30.9.2012. IAAF. Viitattu 29.9.2013. (englanniksi)
  8. ↑ Williamson, Norrie: Kabuu and Kipsang triumph in high-quality races at Ras al-Khaimah Half 15.2.2013. IAAF. Viitattu 29.9.2013. (englanniksi)
  9. ↑ van Hemert, Wim: Regassa and Jelagat triumph in Rotterdam 14.4.2013. IAAF. Viitattu 29.9.2013. (englanniksi)
  10. ↑ Athletics - Geoffrey Kipsang KAMWOROR the-sports.org. Viitattu 25.8.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Rowbottom, Mike: Kamworor surprises Tadese – IAAF/AL-Bank World Half Marathon Championships 29.3.2014. iaaf.org: IAAF. Viitattu 28.9.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Mills, Steven: Kamworor maintains his perfect championship record in Guiyang iaaf.org. 28.3.2015. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  13. ↑ http://yle.fi/urheilu/farah_on_voittamaton_-_jalleen_yksi_maailmanmestaruus/8246735
  14. ↑ Mills, Steven: Report: men's race – IAAF/Cardiff University World Half Marathon Championships Cardiff 2016 iaaf.org. 26.3.2016. Viitattu 31.3.2016. (englanniksi)
  15. ↑ Senior Race men IAAF World Cross Country Championships Kampala 2017 iaaf.org. Viitattu 1.4.2017. (englanniksi)
  16. ↑ Minshull, Phil: Hat trick of world half marathon titles for Kamworor iaaf.org. 24.3.2018. Viitattu 7.4.2018. (englanniksi)
  17. ↑ IAAF: Senior Race Result | IAAF World Cross Country Championships Aarhus 2019 iaaf.org. Viitattu 16.9.2019.
  18. ↑ Tanskassa paineltiin hurja puolimaraton – miesten maailmanennätys säpäleiksi Etusuora.com. 15.9.2019. Viitattu 16.9.2019.
  19. ↑ Joyciline Jepkosgei and Geoffrey Kamworor win in New York Athletics Weekly. 4.11.2019. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)
  20. ↑ Senior race men team worldathletics.org. Viitattu 22.3.2023. (englanniksi)