George Edwards (3. huhtikuuta 1694 Stratford, Essex – 23. heinäkuuta 1773 Plaistow, Essex) oli englantilainen luonnontieteilijä ja lintutieteilijä, jota kutsutaan brittiläisen ornitologian isäksi.
Nuorena Edwards työskenteli kaupallisella alalla Lontoossa 1709–1716, mutta havaitsi olevansa väärällä alalla. Hän matkusteli laajalti Euroopan mantereella opiskellen luonnonhistoriaa ja saavutti jonkin verran mainetta eläinaiheisilla, eritoten lintuaiheisilla maalauksillaan. Ranskassa hän vaelsi irtolaiseksi tekeytyneenä ja Norjassa hänet pidätettiin epäiltynä vakoilusta. Vuonna 1733 hänet nimitettiin Lontoon Kuninkaallisen lääketieteellisen oppilaitoksen (Royal College of Physicians) kirjastonhoitajaksi Sir Hans Sloanen suosittelemana. Hän työskenteli laitoksessa 27 vuotta ja toimi myös rakennuksen hoitajana ja selvitysmiehenä. 1760 hän erosi virasta mutta palveli laitosta edelleen ajoittain vapaaehtoisena.
1743 hän julkaisi ensimmäisen osan teoksestaan History of Birds, jonka neljäs osa ilmestyi 1751. Kolme täydennysosaa, nimeltään Gleanings of Natural History, ilmestyivät 1758, 1760 ja 1764. Kahdessa osassa esitellään yli 600 luonnonhistoriallista ennen kuvailematonta kohdetta. Samoin hän lisäsi hakemiston sekä englanniksi että ranskaksi, jota Carl von Linné myöhemmin täydensi kaksiosaisilla tieteellisillä nimillä. Linné ja Edwards olivat kirjeenvaihdossa keskenään.
Noin vuonna 1764 Edwards vetäytyi Plaistowiin, jossa hän sittemmin kuoli. Hän kirjoitti myös teokset Essays of Natural History (1770) ja Elements of Fossilogy (1776).