Gerard van Velde (s. 30. marraskuuta 1971 Wapenveld, Alankomaat) on alankomaalainen entinen pikaluistelija, joka oli erikoistunut sprinttimatkoille.
1992 Albertvillen olympialaisissa van Velde sijoittui 500 metrillä neljänneksi ja tuhannella metrillä viidenneksi. Kahta vuotta myöhemmin Lillehammerin olympialaisissa hän sijoittui tuhannella metrillä yhdeksänneksi. Hänelle tuottivat erityisiä ongelmia uudet klap-luistimet, joiden käyttöä hän ei millään tahtonut oppia. Hän ei mahtunut Alankomaiden joukkueeseen Naganon olympialaisiin ja tästä turhautuneena ehti jo lopettaa luistelu-uransa ja ryhtyi automyyjäksi. Vuoden hiljaiselon jälkeen maajoukkueluistelija Rintje Ritsma houkutteli van Velden takaisin luistelun pariin lähinnä hauskanpitomielessä, mutta van Velde saikin uuden kipinän lajiin. Aluksi tulokset olivat kehnoja, mutta ajan mittaan otteet paranivat ja nousu huippua kohti alkoi. Sprintterien MM-kisoissa 2001 van Velde sijoittui jo seitsemänneksi. Salt Lake Cityn olympialaisiin vuonna 2002 van Velde lähti suurin odotuksin, mutta jäi pettymyksekseen 500 metrillä neljänneksi. Kuitenkin tuhannella metrillä hän onnistui ja voitti olympiakultaa uudella maailmanennätysajalla 1.07,18. [1]
Vuonna 2003 van Velde luisteli sprintterien MM-kisoissa hopealle. Matkakohtaisissa MM-kisoissa hän saavutti tuhannella metrillä hopeaa ja oli 500 metrillä neljäs. Seuraavana vuonna hän oli sprintterien MM-kisoissa neljäs. Hän ei enää mahtunut Alankomaiden joukkueeseen Torinon olympialaisiin 2006, vaikka oli vielä edellisvuonna voittanut maan mestaruuden 500 metrillä.
Alankomaiden mestaruuksia van Veldellä on kaikkiaan 18. Hän lopetti uransa tammikuussa vuonna 2008[2].