Gettierin ongelma

Gettierin ongelma on tietoteoreettinen ongelma, joka perustuu perinteistä tiedon määritelmää, jonka mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus, kohtaan esitettyihin vastaväitteisiin. Ongelma on saanut nimensä Edmund Gettieriltä, joka hätkähdytti filosofeja vuonna 1963 julkaisemallaan artikkelilla ”Is Justified True Belief Knowledge?”.^[1] Siinä hän pyrki osoittamaan perinteisen näkemyksen virheellisyyden.

Gettier osoitti, ettei perinteinen kolmiosainen tiedon analyysi ole riittävä ainakaan nykymuodossaan, koska sitä vastaan on helppo kehittää erilaisia vasta-argumentteja. Ne pyrkivät osoittamaan esimerkiksi, että jokin uskomus voi olla joko a) epätosi tai b) sattumalta tosi, mutta täysin epäoikeutettu; vaikka uskomus olisi analyysin perusteella oikeutettu. Gettierin artikkeli on ollut innokkaan keskustelun kohteena tietoteoreetikkojen piirissä julkaisuajankohdastaan lähtien.

Ongelma

Gettierin esittämänä

Gettier pyrki osoittamaan artikkelissaan kahden vastaesimerkin avulla, että perinteisen näkemyksen kolmen ehdon täyttyminen ei vielä riitä siihen, että voimme sanoa jonkin henkilön tietävän jotakin. Toinen Gettierin vastaesimerkeistä on seuraavan kaltainen tarina:

»Smith ja Jones ovat hakeneet samaa työpaikkaa ja istuvat nyt johtajan toimiston ulkopuolella odottaen kutsua haastatteluun. Työpaikan saaja päätetään välittömästi haastattelun jälkeen. Smith on johtajan hyvä ystävä ja Jonesia kokeneemmaksi tunnustettu työntekijä, joten Smith uskoo saavansa työpaikan Jonesin sijaan. Odotellessaan Smith hypistelee taskussaan olevia kolikoita ja toteaa, että hänellä on täsmälleen 3 kolikkoa taskussaan. Hetken kuluttua Smith ja Jones kutsutaan haastatteluun, erikseen kuten tapana on. Smithin haastattelu sujuu normaalisti. Kun molemmat haastattelut ovat ohi, ei työpaikan saajan nimeä syystä tai toisesta ilmoiteta heti. Silti Smith uskoo, että työpaikan saajalla on täsmälleen 3 kolikkoa taskussaan.»

Smithillä on hyvä perustelu käsitykselleen. Jos hänen käsityksensä on vielä tosi, seuraa perinteisen näkemyksen nojalla, että hän tietää, että työpaikan saajalla on täsmälleen 3 kolikkoa taskussaan. Ajatellaan, että on käynyt seuraavasti. Johtaja päättikin kaikkien yllätykseksi, että Jones saa työpaikan. Lisäksi, aivan sattumalta, Jonesillakin on taskussaan täsmälleen 3 kolikkoa. Tässä tapauksessa Smithillä todellakin on oikeutettu tosi käsitys, joten vaikuttaa siltä, että jos klassinen näkemys pitää paikkansa, niin Smith tietää, että työpaikan saajalla on täsmälleen 3 kolikkoa taskussaan.^[2]

Monet filosofit, Gettier etunenässä, ovat tehneet yllä esitetystä tarinasta ja muista vastaavista esimerkeistä sen johtopäätöksen, että perinteisessä näkemyksessä on jotakin vikaa. Tarina ei tunnu kuvaavan tilannetta, jossa Smithillä on tietoa, vaan tilanteen, jossa Smithillä on tosi uskomus ja vain sattumalta oikeaan uskomukseen ohjanneet perustelut.

Yleisesti

Gettierin ongelman tapainen "Lammas laitumella -ongelma".

Gettierin ongelman esiin tuovat argumentit ovat yleensä rakenteeltaan seuraavankaltaisia:^[3]

1. Ensin otetaan sellainen uskomus, joka on perinteisen tiedon analyysin nojalla oikeutettu, mutta joka normaalisti olisi kuitenkin epätosi.
2. Sitten lisätään käänne, jonka ansiosta uskomus on sittenkin tosi, mutta syystä, joka ei liity mitenkään alkuperäiseen oikeutukseen.

Toinen Gettier-kaltainen esimerkki, joka kertoo tiedon klassisen määritelmän heikkoudesta, on ns. ”lammas laitumella” -esimerkki, joka kuuluu seuraavasti: Henkilö näkee laitumella lampaan, joka todellisuudessa onkin lammaskoira. Näköesteen (esim. kivi tai kukkula) takana on samalla laitumella kuitenkin oikea lammas. Näin ollen, jos henkilö väittää tietävänsä, että ”laitumella on lammas” hän on oikeassa, vaikka ei näekään oikeaa lammasta vaan koiran. Filosofinen ongelma siis kuuluu: Onko henkilöllä tietoa lampaasta? Perinteisen tiedon määritelmän mukaan on, mutta tämä perustelu on ristiriidassa arkijärjen kanssa.^[4]

Ratkaisuehdotuksia

Perinteiselle tiedon analyysille on esitetty monia parannuksia tarkoituksena estää Gettier-tyyppiset ongelmat. Jotkut filosofit ovat etsineet neljättä ehtoa, jonka lisääminen tekisi perinteisestä tiedon analyysistä hyväksyttävän. Toiset ovat taas yrittäneet esittää niin kutsutun reliabilistisen tietoteorian, analysoiden sanan ”tieto” merkitystä korvaten perinteisen oikeutusehdon jonkinlaisella luotettavuusehdolla. Tällaisista teorioista on mainetta kerännyt muiden muassa Robert Nozickin teoria. Niin kutsutussa hyvetietoteoriassa, jonka tunnetuimpiin kehittäjiin kuuluu Linda T. Zagzebski, puolestaan tarkastellaan käsityksen muodostajan ominaisuuksia.^[5]

Nozick

Robert Nozick on pyrkinyt ratkaisemaan Gettierin ongelman tarjoamalla lisäehtoja ja käyttämällä apuna esimerkiksi kontrafaktuaalista konditionaalia. Nozick huomauttaa, että tiedon täytyy olla kytkettynä todellisuuteen kumminkin päin: mikäli jokin tosiseikka ei vallitse, uskomusta ei pidä olla; ja mikäli tosiseikka vallitsee, uskomus pitää olla. Jos tosiseikka vallitsisi, uskomuksen pitäisi aina seurata; ja jos tosiseikka ei vallitsisikaan, uskomuksen pitäisi kadota.^[6]

Nozickin esittämä tiedon analyysi on näin seuraava:^[6]

1. p on tosi
2. S uskoo, että p
3. p on epätosi → S ei usko, että p
4. p on tosi → (S uskoo, että p) ja ei-(S uskoo, että ei-p)

Lisäksi Nozick esittää huomioita uskomuksen aikaansaavan menetelmän luotettavuudesta. Ne mukaan lukien tiedon analyysi voidaan esittää seuraavasti:^[6]

1. p on tosi
2. S uskoo menetelmän M kautta, että p
3. Jos p olisi epätosi ja S käyttäisi M:ää päätyäkseen p:n totuutta koskevaan uskomukseen, tällöin S ei uskoisi M:n kautta, että p
4. Jos p olisi tosi ja S käyttäisi M:ää päätyäkseen p:n totuutta koskevaan uskomukseen, tällöin S uskoisi M:n kautta, että p.

Lehrer

Keith Lehrer on esittänyt tiedon analyysiksi seuraavaa: S tietää, että h, kun:^[7]

1. h on tosi
2. S uskoo, että h
3. S on täysin oikeutettu uskomaan, että h
4. Jos S on täysin oikeutettu uskomaan johonkin epätoteen väittämään p, joka sisältää h:n (mutta niin, ettei h pidä sisällään p:tä), tällöin S olisi täysin oikeutettu uskomaan, että h, vaikka S olettaisi, että p on epätosi.

Lähteet

• Neta, Ram & Pritchard, Duncan (toim.): Arguing about Knowledge. London & New York: Routledge, 2009. ISBN 0-415-44839-5 (englanniksi)
• Eerik, Lagerspetz, Eerik & Talja, Jari & Vihjanen, Simo: ”3. Gettierin ongelma”, Filosofian ongelmia ja paradokseja, s. 41–53. (Sitaatti, s. 41: ”Eräs filosofian keskeisimmistä alueista on tietoa ja uskomusta käsittelevä tieto-oppi eli epistemologia.”) Turku: Turun yliopisto, 1985. ISBN 951-642-662-X Kirjastotietokanta, Finna.fi.

Viitteet

1. Gettier, Edmund: Is Justified True Belief Knowledge? Analysis, 1963, 23. vsk, nro 6, s. 121–123. . Myös teoksessa Neta & Pritchard 2009, s. 14-15 (englanniksi).
2. Lagerspetz et al. (1985), 46–47 sitaatti; s. 46: ”Seuraavassa esitetään Gettietin [sic] alkuperäiset vastaesimerkit. Vastaesimerkki 1. Oletetaan, että sekä Jokinen että Koskinen ovat hakeneet työpaikkaa yhtiöstä X.”
3. Neta, Ram & Pritchard, Duncan: "Introduction to Part One". Teoksessa Neta & Pritchard 2009, s. 6 (englanniksi).
4. Lagerspetz et al. (1985), Alaluku: 3.1 "S tietää, että p" (41–49), sitaatti; s. 49: ”Lampaan tapaus. S kävelee pitkin maalaistietä ja näkee edessään (kohtuullisen välimatkan päässä) niityn, jolla on iso kivi. Lisäksi S näkee lampaan niityllä.”
5. Klein, Peter D.: ”Epistemology”. Teoksessa Craig, Edward (toim.): The Shorter Routledge Encyclopedia of Philosophy. London, New York: Routledge, 2005. ISBN 0-415-32495-5 (englanniksi)
6. Nozick, Robert: "Knowledge and What We Would Believe". Teoksessa Neta & Pritchard 2009 (englanniksi).
7. Lehrer, Keith: "Knowledge, Truth and Evidence". Teoksessa Neta & Pritchard 2009 (englanniksi).

Aiheesta muualla

• Hetherington, Stephen: Gettier Problems The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
• Recio, Elmo M.: The Gettier Problem: Justified True Belief? (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)