Gimbaali

Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Painottuu valokuvausvälineisiin. Gimbaaleilla on useita muitakin käyttökohteita (vrt. enwiki)
Suunnassaan pysyvä gyroskooppi ja sen ympärillä kardaaninen ripustus.
DJI:n valmistama Osmo-kamera gimbaaleineen.

Gimbaali tai kardaani on kääntyvä tuki, joka mahdollistaa esineen pyörimisen akselin ympäri. Kolmesta kardaanirenkaasta koostuva sarja, joissa kukin on kiinnitetty toisen päälle ortogonaalisilla kääntöakseleilla, voidaan käyttää siten, että sisimpään kardaaneen kiinnitetty esine pysyy riippumattomana sen tukirakenteen pyörimisestä (esim. pystysuorassa ensimmäisessä animaatiossa). Esimerkiksi laivoissa gyroskoopit, laivakompassit, liedet ja jopa juomatelineet käyttävät tyypillisesti kardaanirenkaita pysyäkseen pystyasennossa suhteessa horisonttiin, huolimatta laivan kallistelusta ja keikkumisesta.[1]

Kardaaniripustusta, jota käytetään kompassin ja vastaavien kiinnittämiseen, on saanut nimensä italialaisen matemaatikon ja fyysikon Gerolamo Cardanon (1501−1576) mukaan, joka kuvasi sen yksityiskohtaisesti. Cardano ei kuitenkaan keksinyt kardaania eikä koskaan väittänyt niin. Laite on tunnettu antiikin ajoilta lähtien, ja sen on kuvannut ensimmäisen kerran 3. vuosisadalla eaa. Filon Bysanttilainen, vaikka jotkut nykyaikaiset kirjoittajat kannattavatkin näkemystä, jonka mukaan laitteella ei välttämättä ole yhtä tunnistettavaa keksijää.[2][3] Kardaanisen ripustuksen perinteisempi käyttökohde on kompassin ja lyhtyjen pitäminen vakaassa asennossa keinuvassa vesialuksessa.

Käyttökohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamerat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvaus gimbaalit ovat joko kaksi- tai useimmiten kolmiakselisia. Kolmeen suuntaan akseloitu gimbaali minimoi kameran liikkeen niin pituus-, pysty- kuin poikkiakselilla.[4][5][6]

Kameran vakauttamisen lisäksi gimbaaleissa voi olla automaattinen kohteen seurantatoiminto, joka helpottaa nopeasti liikkuvan kohteen mukana panorointia. Panorointitoiminto voidaan ohjelmoida myös kohdetta seuraamattomaksi, jolloin gimbaalista on apua myös valokuvauksessa panoraamakuvien ottamisessa.[4]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kardaaninen ripustus Pieni tietosanakirja (1925-1928). Runeberg-projekti. Viitattu 16.5.2019.
  2. ↑ Needham, Joseph: Science and Civilization in China: Volume 4, Physics and Physical Technology; Part 2, Mechanical Engineering, s. 229. Taipei: Caves Books Ltd, 1986.
  3. ↑ Francis C. Moon: The Machines of Leonardo da Vinci and Franz Reuleaux: Kinematics of Machines from the Renaissance to the 20th century, s. 314. Springer, 2007. ISBN 1-4020-5598-6
  4. ↑ a b Gimbaali tuo vakautta meneväänkin videokuvaamiseen 14.2.2018. Rajala Pro Shop. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 16.5.2019.
  5. ↑ Blohm Schytte, Mathias: Hyvä syy käyttää gimbaalia Digikuva. 25.6.2018. Viitattu 16.5.2019.
  6. ↑ Vakaajat topshot.fi. Arkistoitu 1.9.2018. Viitattu 16.5.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.