Globalisti on henkilö, joka uskoo, että talous- ja ulkomaanpolitiikka tulisi suunnitella kansainvälisesti eikä vain jonkin tietyn maan edun mukaiseksi.[1] Toisaalta, globalisti voidaan määritellä myös integraation seurauksena yhdentynyttä globaalia rakennetta kannattavaksi henkilöksi tai henkilöksi, joka kannattaa Yhdistyneitä kansakuntia (YK).[2] Globalismi on 1900-luvun ajattelua, jossa kansallisvaltiot ovat matkalla merkityksettömyyteen.[3]
Termin globalismi merkkiesiintyminen oli kanadalaisen intellektuellin John Raulston Saulin teoksessa The Collapse of Globalism and the Reinvention of the World vuonna 2005.[3]
Yhdysvaltalainen politiikan tutkija Ian Bremmer on omaksunut globalismi-käsitteen, joka arkipäiväisesti ajateltuna viittaa "me vastaan ne" -ajatteluun. Bremmerin mielestä 1900-luvun globalismi on epäonnistunut.[4][5]
Termiä globalisti on käyttänyt Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump loppuvuonna 2019 Yhdistyneiden kansakuntien istunnossa. Puheessaan Trump julisti, että tulevaisuus ei kuulu globalisteille.[2]
Rockefeller-suvun internationalismilla on pitkät juuret, sillä he olivat perustamassa Kansainliittoa. Se ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen.[6]
Yhdistyneiden kansakuntien puuhamiehenä toimi amerikkalaisen miljardöörisuvun vaikutusvaltainen John D. Rockefeller, Jr., joka myös lahjoitti YK:lle sen New Yorkissa sijaitsevan päämajan tontin.[7]
Myöhemmin Rockefellerin poika David Rockefeller jatkoi vuosikymmenten ajan isänsä työtä vaikutusvaltaisena globalistina, ja hän on käyttänyt itsestään ja perheestään termiä internationalistit.[8]
David Rockefeller perusti vuonna 1973 järjestön nimeltä Trilateraalinen komissio, joka on yksi keskeisistä globalismiorganisaatioista.[9]
Suomen silloisen pääministerin Alexander Stubbin mukaan jako globalisteihin ja lokalisteihin on korvannut vanhan jaon oikeistoon ja vasemmistoon. Hänen mukaansa globalistit näkevät yhdentyvän maailman mahdollisuutena, mutta lokalistit pyrkivät suojaamaan itsensä kansainvälistymiseltä kääntymällä sisäänpäin.[10] Myös Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan perinteinen oikeisto-vasemmisto-jako on menettänyt merkityksensä. Hänen mukaansa uusi jakolinja kulkee globalistien ja kansallismielisten välillä.[11] Ranskalainen kansallismielinen poliitikko Marine Le Pen määritteli vuoden 2017 presidentinvaaleissa globalistien vastavoimaksi "isänmaallisen" puolueensa, joka tavoittelee Ranskan "vapautta" ja "itsemääräämisoikeutta".[12] Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia on pidetty globalistipresidenttinä[4].
Historiallisesti nimitystä on käytetty myös antisemitistisessä mielessä juutalaisista. Termi juontaa juurensa siitä, että 1900-luvun juutalaisvihamieliset olivat sitä mieltä, ettei juutalainen ole uskollinen maalleen. Siionin viisaiden pöytäkirjoissa uskoteltiin juutalaisten suunnittelevan maailmanvalloitusta. Termiä on käyttänyt muun muassa Ku Klux Klania johtanut David Duke kutsuessaan Britannian EU-eroa voitoksi "juutalaisesta globalistiagendasta". Termiä on käyttänyt myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Charles ja David Kochista, jotka rahoittavat republikaanien poliittisia liikkeitä.[13]