Godeliève Mukasarasi

Godeliève Mukasarasi
Henkilötiedot
Syntynyt1956 (ikä 67–68)
Gitarama, Ruanda-Urundi
Ammatti ihmisoikeusaktivisti, sosiaalityöntekijä
Muut tiedot
Tunnustukset International Women of Courage -palkinto (2018)
Järjestö SEVOTA, Urunana

Godeliève Mukasarasi (s. 1956 Gitarama, Ruanda-Urundi) on ruandalainen ihmisoikeusaktivisti ja sosiaalityöntekijä, joka on perustanut Ruandan kansanmurhasta selviytyneiden orpojen ja leskien tukemiseen tarkoitettuja järjestöjä. Hän on tukenut järjestöjen kautta satoja raiskattua ja seksuaalista väkivaltaa kokeneita naisia, ja hän oli järjestämässä Ruanda-tuomioistuimeen naisia todistamaan Jean-Paul Akayesun oikeudenkäyntiin, vaikka hänen miehensä ja tyttärensä sekä useita muita tapettiin asian estämiseksi.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mukasarasi syntyi vuonna 1956, ja hän aloitti 1970-luvun lopulla työskentelemään sosiaalityön parissa.[1] Ruandan kansanmurhan loppuvaiheissa vuonna 1994 Mukasarasi perusti SEVOTA-nimisen ryhmän, jonka tarkoitus oli edistää leskien ja orpojen yhteiskunnallisia ja taloudellisia oikeuksia. SEVOTA oli vuoteen 2018 mennessä auttanut yli 300 kansanmurhassa raiskattua integroitumaan takaisin yhteisöihinsä. Järjestö on auttanut myös yli 1 300 kotitaloutta mikrolainoissa ja noin 2 000 nuorta ja lasta liittymään rauhan ja kehityksen järjestöihin.[2]

Yhdistyneet kansakunnat otti vuonna 1996 yhteyttä Mukasarasiin liittyen Taban pormestarin Jean-Paul Akayesun oikeudenkäyntiin.[2] Mukasarasi eli kansanmurhan aikana Tabassa miehensä Emmanuel Rudasingwan ja lastensa kanssa. Sotilaat raiskasivat heidän tyttärensä. Mukasarasi suostui miehensä kanssa todistamaan YK:n Ruanda-tuomioistuimessa.[3] Asejoukko tappoi joulukuussa 1996 Mukasarasin miehen ja tyttären sekä yhdeksän muuta ihmistä.[1]

Murhien taustalla oli todennäköisesti Mukasarasin päätös todistaa Ruanda-tuomioistuimessa. Tapahtuneesta huolimatta hän onnistui järjestämään neljä sevotalaista todistamaan Akayesua vastaan. Akayesun tapaus oli ensimmäinen, jossa raiskaukset johtivat syytteisiin, vaikka raiskausta on pidetty sotarikoksena jo vuodesta 1919.[2] Mukasarasin toimien ansiosta Akaseyu tuomittiin vuonna 1998. Tuomiota voidaan pitää myös ennakkotapauksena, sillä ensimmäistä kertaa raiskausten ja seksuaalisen väkivallan nähtiin olevan osa kansanmurhaa.[3]

Mukasarasi oli vuonna 2006 perustamassa naisten rauhanjärjestöä Urununaa.[3][4] Sen tehtävänä on edistää väkivallasta ja raiskauksista selvinneitä tutseja että hutuja. Osalla Urunana auttamista naisista on syntynyt lapsia raiskauksien seurauksena, ja monet heistä on HIV-positiivisia.[1]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mukasarasi on saanut useita tunnustuksiaan rauhanrakentamistyöstään. Genevalainen World Women’s Summit Foundation antoi hänelle vuonna 1996 maaseudun kehittämispalkinnon.[2] Palkintoperusteluissa hänen perustamansa SEVOTA-järjestö on auttanut monia väkivallan uhreja sekä luonut maaseudulle toimintaa.[5] Law & Democracy -järjestö antoi hänelle vuonna 2004 John Humphrey Freedom Awardin, ja Yhdysvaltain ulkoministeriö palkitsi hänet vuonna 2018 International Women of Courage -palkinnolla.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Godeliève Mukasarasi (Rwanda) Rights & Democracy. Arkistoitu 30.9.2011. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e The 2018 International Women of Courage Award Recipients 21.3.2018. U.S. Embassy in Chad. Arkistoitu 24.6.2018. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Meet Godelieve Mukasarasi, Rwanda Nobel Women's Initiative. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
  4. ↑ About Urunana Development Communication Urunana. Viitattu 10.3.2019.
  5. ↑ 1996 – Mukasarasi Godelieve (doc) Women's World Summit Foundation. Arkistoitu 22.3.2012. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]