Grace of Monaco | |
---|---|
Ohjaaja | Olivier Dahan |
Käsikirjoittaja | Arash Amel |
Tuottaja |
Arash Amel Uday Chopra Pierre-Ange Le Pogam |
Säveltäjä | Christopher Gunning |
Kuvaaja | Eric Gautier |
Leikkaaja | Olivier Gajan |
Pukusuunnittelija | Gigi Lepage |
Pääosat |
Nicole Kidman Tim Roth Frank Langella Parker Posey Milo Ventimiglia Derek Jacobi Paz Vega |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Belgia Italia Ranska Monaco Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | The Weinstein Company |
Levittäjä |
Lucky Red Distribuzione ProVideo Netflix |
Ensi-ilta |
14. toukokuuta 2014 (Cannes) 16. toukokuuta 2014 |
Kesto | 103 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti, ranska |
Budjetti | 30 000 000 dollaria |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Grace of Monaco on vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Olivier Dahanin ohjaama elämäkertaelokuva Monacon ruhtinattaresta Gracesta. Sen on käsikirjoittanut Arash Amel, ja sen ovat tuottaneet Amel, Uday Chopra ja Pierre-Ange Le Pogam. Grace Kellyä elokuvassa näyttelee Oscar-palkittu Nicole Kidman.
Elokuva sai ensi-iltansa 14. toukokuuta 2014 avatessaan Cannesin elokuvajuhlat 2014.
Grace of Monaco keskittyy entisen Hollywood näyttelijän Grace Kellyn identiteetti- ja avioliittokriisiin 1960-luvulla Monacon ruhtinattarena miehensä Rainier III rinnalla.
Nicole Kidman | … | Grace Kelly |
Tim Roth | … | Rainier III, Monacon prinssi |
Frank Langella | … | Father Francis Tucker |
Parker Posey | … | Madge Tivey-Faucon |
Milo Ventimiglia | … | Rupert Allen |
Derek Jacobi | … | Count Fernando D'Ailieres |
Paz Vega | … | Maria Callas |
Geraldine Somerville | … | Monacon prinsessa Antoinette |
Robert Lindsay | … | Aristoteles Onassis |
Nicholas Farrell | … | Jean-Charles Rey |
Roger Ashton-Griffiths | … | Alfred Hitchcock |
Jeanne Balibar | … | Countess Baciocchi |
Yves Jacques | … | Mr. Delavenne |
Olivier Rabourdin | … | Emile Pelletier |
Flora Nicholson | … | Phyllis Blum |
Philip Delancy | … | Robert McNamara |
Jérémie Covillault | … | Mr. Jérémie (Carabinier) |
Cannesin elokuvajuhlilla kriitikot lyttäsivät elokuvan täysin. The Guardianin Peter Bradshaw kutsui sitä niin puisevaksi, että se on jo paloturvallisuusriski.[1] The Hollywood Reporterin arvostelussa Shrek-elokuvia sanottiin syvällisemmiksi kuin tämä elottomien julkkisvahanukkejen paraati.[2]
Arash Amelin käsikirjoitusta ja Olivier Dahanin ohjausta on kritisoitu laajasti, ja esimerkiksi The Telegraphin Robbie Collin kirjoitti käsikirjoituksen olevan läpikotaisin kauhea.[3]
Variety-lehden Scott Foundas kritisoi Nicole Kidmanin näyttelijäsuoritusta toteamalla, että "näyttelijä ei ole ollenkaan yhteydessä esittämäänsä hahmoon vaan tarjoaa lähinnä ilottomia pikkutyttö-eksyksissä-poseerauksia ja myöhemmin jäykkäleukaista pantomiimia".[4]