Gunno Dahlstierna
| Gunno Dahlstierna | |
|---|---|
| Gunno Eurelius | |
 Gunno Dahlstierna |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. syyskuuta 1661 Ör, Dal, Ruotsi |
| Kuollut | 7. syyskuuta 1709 (48 vuotta) Ruotsin Pommeri |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | kirjailija, maanmittari |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Pääteokset | "Kunga Skald" |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Gunno Dahlstierna (ennen aatelointia Eurelius; 7. syyskuuta 1661 Ör, Dal, Ruotsi – 7. syyskuuta 1709 Ruotsin Pommeri) oli ruotsalainen runoilija. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa 1677 alkaen ja toimi sitten maanmittarina vuodesta 1681 Liivinmaalla tehtävänään kartoittaa aluetta ja sen rajoja. Hän lähti 1685 Saksaan, jossa hän opiskeli useissa yliopistoissa, muun muassa Leipzigin yliopistossa, jossa hän 1687 puolusti väitöskirjaansa De electro niin hyvin, että hänelle tarjottiin professuuria. Hän palasi kuitenkin Ruotsiin, jossa hänet 1690 nimitettiin maanmittaustarkastajaksi. Hän toimi vuodesta 1691 Pommerissa, jossa hän teki maanmittausta, ja 1699 hänet nimitettiin Ruotsin maanmittauslaitoksen ylitirehtööriksi. Hänet aateloitiin 1702.[1][2]
Dahlstierna tunnetaan Kaarle XI:n muistoksi kirjoittamastaan sururunosta "Kunga Skald". Se on kirjoitettu ottave rimeen, jota hän käytti ensimmäisenä ruotsalaisessa runoudessa. Hän on lisäksi kirjoittanut uskonnollisia sonetteja ja kääntänyt Giovanni Battista Guarinin aikoinaan suositun paimennäytelmän Il pastor fido ('Uskollinen paimen'). Toisin kuin on arveltu, Narvan taistelusta kirjoitettu runo "Giöta Kiämpa-wisa om Kåningen å Herr Pedar" ei ehkä ole Dahlstiernan vaan mahdollisesti Israel Holmströmin. Dahlstiernan esikuvia ovat espanjalainen gongorismi (culteranismo), Daniel Casper von Lohensteinin pöyhkeäsanaisuus, ja hän on marinismiksi sanotun liioittelevan barokkityylin merkittävä ruotsalainen edustaja, jonka tyylille ovat ominaisia kankea paatos, kaukaa haetut mahtipontisen ylväät vertaukset, antiteesit ja kristillisen ja klassisen mytologian sekoitus. Runossaan "Kunga Skald", jota Ruotsissa pidettiin eeppisen tyylin merkittävimpänä isänmaallisena runona, hän on milloin lattea, milloin sievistelevä, milloin taas voimakas, etenkin missä isänmaallinen paatos tulee esiin. Per Hanselli julkaisi 1863 valikoiman hänen runojaan teoksen Samlade vitterhetsarbeten af svenska författare kuudennessa osassa.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Dahlstierna, Gunno, Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 5. palsta 1109–1110 (ruotsiksi)
- ↑ a b Dahlstierna, Gunno, Tietosanakirja osa 2, palsta 128, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
| ||||||||||||||
