Göran Hongell

Hans Göran Andreas Hongell (6. syyskuuta 1902 Helsinki27. heinäkuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen lasitaiteilija.

Hongellin vanhemmat olivat rakennusmestarit Sanfrid Hongell ja Hilda Hongell (o.s. Sjöblom). Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa, josta valmistui koristemaalariksi vuonna 1922. Vuonna 1924 Hongel meni naimisiin Frid Runa Rosbergin kanssa. Parille syntyi samana vuonna esikoistytär Anna Brita Camilla ja vuosia myöhemmin pojat Hans-Göran (1928) ja Olof Andreas (1932).

Valmistumisensa jälkeen Hongell perusti aluksi kollegansa Gunnar Forsströmin kanssa yhteisen toimiston, jossa Hongell teki asiakkaille julisteita, mainoksia ja koristemaalauksia.

Vuonna 1932 Hongell palkattiin Karhulan lasitehtaan (myöh. A. Ahlström) osa-aikaiseksi taiteelliseksi neuvonantajaksi, ja hän sai tehtaalta vähitellen yhä runsaammin muotoilijan töitä. Sodan jälkeen hänestä tuli koko Ahlström-yhtymän taiteellinen johtaja. Hän oli yhtiön palveluksessa neljännesvuosisadan ajan, vuoteen 1957 saakka. Hän sai lasiteoksistaan hopeamitalin Pariisin maailmannäyttelystä vuonna 1937 ja kultamitalin Milanon X triennaalissa vuonna 1954 (vielä nykyisinkin tuotannossa oleva Aarne-lasisto).

Vakituisena muotoilijana Hongell toteutti paitsi omia suunnitelmiaan myös muiden taiteilijoiden töitä saattamalla ne tuotantokelpoisiksi. Hän oli viimeistelemässä esimerkiksi Aino Aallon Bölgeblick-laseja tuotantoon sopiviksi ja hän piirsi niiden rinnalle karahvin. Hongellilla oli merkittävä osa myös Gunnel Nymanin ja Alvar Aallon suunnitteleman taidelasin valmistuksessa. Käyttölasin lisäksi Hongell erikoistui lahja- ja koriste-esineiksi suunniteltuun taidelasiin, jotka olivatkin pitkään Karhula-Iittalan tärkeimpiä tuotteita.

1950-luvulla Hongellin työkyky alkoi vähitellen heiketä, ja vuonna 1954 hän menetti taiteellisen johtajan paikkansa Tapio Wirkkalalle. Hongellille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1955.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]