HELLP-oireyhtymä on hengenvaarallinen korkeaan verenpaineeseen ja maksan toimintaan liittyvä raskauskomplikaatio, joka voi kehittyä ennen synnytystä tai vähän sen jälkeen. Siihen ei välttämättä liity runsasta valkuaisaineiden erittymistä virtsaan kuten raskausmyrkytyksessä yleensä, eikä tilan perimmäisiä syitä tiedetä. Sairaus löydettiin vasta 1980-luvulla. Tila ennustaa sekä synnyttävän äidin, että lapsen kohonnutta riskiä sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonisairauksiin.
Nimi on lyhenne seuraavista englanninkielisistä sanoista:
HELLP-oireyhtymän diagnosointi voi olla vaikeaa ja sairaus edetä nopeasti hengenvaaralliseen tilaan, jossa raskauskouristukset ja jopa mahdollinen kooma uhkaavat sekä äidin että sikiön henkeä. Tätä edeltäviä ulkoisia oireita ovat monenlaiset näköhäiriöt, ylävatsakipu, hengitysvaikeudet, turvotukset ympäri kehoa ja yhtenä vakavimmista lihasvärinä. Aina äiti ei tosin vaikuta kovin sairaalta ennen kunnon romahtamista. Ainoa varma hoitokeino on vauvan synnyttäminen yleensä suunnitellulla keisarileikkauksella tai hätäsektiolla. Alatiesynnytys ei ole mahdollinen. Odottavien äitien veriarvojen seuranta jo raskauden aikana ja etenkin kohonneita verenpaineita hoidettaessa on ensiluokkaisen tärkeää sairauden vaikean ennustettavuuden vuoksi. Tiedetään kuitenkin, että äidin korkea ikä, sidekudossairaus, liikalihavuus ja perintötekijät vaikuttavat sairauden puhkeamiseen.
Tila ilmenee raskausmyrkytyksen komplikaationa. 10–20 %:lle vakavan raskausmyrkytyksen saaneille naisille arvellaan kehittyvän tämä oireyhtymä. Sairaus voi vahingoittaa äidin maksaa sekä munuaisia pysyvästi.
Uudessa raskaudessa HELLP-oireyhtymän uusimisriskiksi arvioidaan 25 %. Usein HELLP-oireyhtymään tai raskausmyrkytykseen sairastuneet kokevat henkisen romahduksen synnytyksen jälkeen ja he tarvitsevat ulkopuolista henkistä apua.