HMAS Vampire (D11)
| HMAS Vampire | |
|---|---|
 Australian National Maritime Museumin aluksia, kuten HMAS Vampire. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Cockatoo Island Dockyard, Sydney |
| Kölinlasku | 1. heinäkuuta 1953 |
| Laskettu vesille | 27. lokakuuta 1956 |
| Palveluskäyttöön | 23. kesäkuuta 1959 |
| Poistui palveluskäytöstä | 13. elokuuta 1986 |
| Loppuvaihe | museoitu |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
2 800 t (standardi) 3 560 t (kuormattu) |
| Pituus | 118,6 m |
| Leveys | 13,1 m |
| Syväys | 3,9 m |
| Koneteho | 54 000 shp (40 MW) |
| Nopeus | yli 30 solmua |
| Miehistöä | 20 upseeria ja 300 miehistönjäsentä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 × QF 4,5″/L45 Mk V kaksiputkisina UD Mk VI -asennuksina 4 × Bofors 40 mm/L60 kaksiputkisina STAAG Mk II -asennuksina 2 × Bofors 40 mm/L60 yksiputkisina asennuksina 4 × 0.50″ Browning-konekivääriä 5 × 21″ torpedoputkea 1 × Limbo-sukellusveneentorjuntaheitin |
HMAS Vampire (viirinumero D11) oli Australian kuninkaallisen laivaston vuonna 1959 palvelukseen otettu Daring-luokan hävittäjä.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Daring-luokka (hävittäjä, 1949)
Alus tilattiin 3. joulukuuta 1946 Cockatoo Island Dockyardilta Sydneystä, missä köli laskettiin 1. heinäkuuta 1952. Alus laskettiin vesille 23. kesäkuuta 1956 kumminaan kenraalikuvernööri Sir William Slimin puoliso ja otettiin palvelukseen 23. kesäkuuta 1959 Sydneyssä ensimmäisenä päällikkönään Eric J. Peel.[1][2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palvelukseenoton jälkeen alus oli neljä kuukautta koeajoissa. Sen ensimmäinen tehtävä oli 27 vuorokauden purjehdus Uuteen-Seelantiin. Lokakuusta 1959 maaliskuuhun 1960 alus harjoitteli Australian ja Uuden-Seelannin laivastojen kanssa itärannikolla ja Tasmanianmerellä. Alus palasi maaliskuussa 1960 Uudesta-Seelannista Sydneyyn, mistä se lähti kesäkuussa Singaporeen sijoitettavaksi strategiseen reserviin.[2]
_underway_c1962.jpg)
Alus vieraili rupeaman aikana Hongkongissa, Borneolla Sandakanissa ja Ceylonilla Trincomaleessa. Se palasi joulukuussa Sydneyyn, missä alus oli telakalla modernisoitavana aina huhtikuuhun 1961. Syyskuussa alus palasi Singaporeen strategiseksi reserviksi ja oli sekä Singaporessa että Hongkongissa. Alus palasi huhtikuussa 1962 Sydneyyn.[2]
Vuoden lopun alus osallistui harjoituksiin sekä vieraili Uudessa-Seelannissa. Tammikuussa 1963 alus lähti Sydneystä kolmannelle rupeamalleen strategisena reservinä, minkä aikana se osallistui vuoden 1963 SEATOn Sea Serpent -harjoitukseen ja vieraili Japanissa. Alus palasi elokuussa Sydneyyn ja meni sen jälkeen modernisoitavaksi.[2]
Helmikuussa 1964 alus palasi merelle Australian laivaston sotaharjoitukseen. Harjoiteltuaan sukellusveneiden torjuntaa yhdessä USS Sculpinin kanssa alus vieraili toukokuussa Port Moresbyssä, Manuksella ja Subicinlahdella valmistautuessaan LITGAS harjoitukseen yhdessä Britannian kuninkaallisen, Uuden-Seelannin ja Yhdysvaltain laivaston kanssa. Harjoituksen jälkeen alus jatkoi palvelustaan Aasian vesillä ennen paluutaan Australiaan helmikuussa 1965.[2]
Miehistön lomien ja aluksen huollon jälkeen alus lähti kohti Manilaa ja osallistui huhtikuussa harjoitukseen yhdessä Ranskan laivaston Doudart Le Lagreen kanssa matkatessaan Manilaan. Toukokuussa alus saattoi HMAS Sydneyä, joka oli neitsytmatkalla Vietnamiin. Vampire palasi Sydneyyn, jossa se oli huollettavana heinäkuusta vuoden loppuun.[2]
Alus lähti seuraavalle palvelusrupeamalleen Kaukoitään helmikuussa 1966. Seuraavat kuukaudet alus partioi Malaijain ja Borneon rannikoilla Indonesian rauhattomuuksien aikana, suojaten elokuussa Sydneyn Manuksesta Vietnamin rannikolle ja osallistuen SEATOn SEA IMP -harjoitukseen. Alus palasi elokuussa Sydneyyn, missä se oli ossallistui vuoden lopun paikallisiin harjoituksiin, oli telakalla ja osallistui neljän maan harjoitukseen Solomonin merellä Uuden-Guinean edustalla.[2]
Tammikuussa 1967 alus lähti yhdessä HMAS Duchessin kanssa jälleen Kaukoitään. Ne saapuivat 19. tammikuuta Singaporeen. Osallistuessaan helmikuussa paikalliseen harjoitukseen Vampire avusti Palaun Pemanggilissä karilleajanutta SS Maha Theviä. Maaliskuussa miehistön ajan veivät Seaton Siyasat-harjoitus ja vierailut Manilaan ja Bangkokiin. Alus saattoi Sydneyn Manuksesta Vietnamin rannikolle lentotukialuksen kuukauden ensimmäiselle palvelusrupeamalle. Toinen matka tehtiin kuukauden lopulla Singaporesta Vung Tauhun. Loppu osa rupeamasta sisälsi heinäkuussa osallistumisen Seaton Sea Dog -harjoitukseen, mitä seurasi elokuussa vierailut Etelä-Koreaan Chinhaeen ja Inchoniin. Syyskuussa se vieraili Indonesiassa Jakartassa ja Surabayassa matkatessaan Sydneyyn, jonne alus saapui 19. syyskuuta.[2]
Sydneyssä alus siirrettiin syyskuussa 1967 telakalle, josta se vapautui toukokuussa 1968. Koulutusjakson ja paikallisten harjoitusten jälkeen alus oli jälleen Kaukoidässä maaliskuusta lokakuuhun 1969. Matkan aikana aluksen miehistö teki alukselle huollon Singaporessa ja Hongkongissa. Alkuvuodesta 1970 alus osallistui upseerien koulutukseen sekä laivastovierailuihin Adelaideen, Brisbaneen ja Lord Howe Islandille, joiden jälkeen alus poistui palveluksesta 29. kesäkuuta 1970 ja siirrettiin modernisoitavaksi.[2]
Elinkaaripäivityksessä aluksen tykkitornit vaihdettiin, ja samoin tulenjohtojärjestelmä uusittiin. Alukselle asennettiin uudet ilmavalvonta- ja merenkulkututkat, ja pääosa kansirakenteista rakennettiin uudelleen. Alus palautettiin palvelukseen 17. marraskuuta 1971 Williamstownissa telakkalaiturissa päällikkönään G. J. H. Woolrych.[2]
Ennen aluksen paluuta Sydneyyn maaliskuussa 1972 miehistö oli koulutettavana. Elokuussa alus vieraili Uudessa-Seelannissa ennen ensimmäistä rupeamaa Kaukoidässä lokakuusta 1972 maaliskuuhun 1973. Matkan aikana alus osallistui Seato Sea Scorpion -harjoitukseen. Huhtikuussa 1973 alus vieraili Suvassa ja Apiassa sekä isännöi Australian pääministeriä South Pacific Forumissa. Syyskuussa alus osallistui Longex 73 -harjoitukseen ja vieraili Uudessa-Seelannissa.[2]
_underway_in_the_Red_Sea,_circa_in_1975.jpg)
Vuonna 1974 alus osallistui harjoituksiin Australian aluevesillä ennen kuin se siirrettiin telakalle, missä se oli syyskuusta 1974 toukokuuhun 1975. Vuoden 1975 lopulla alus oli jälleen Kaukoidässä, jossa se vieraili Singaporessa, Manilassa, Subicinlahdella, Hongkongissa ja Jakartassa ennen paluutaan Australiaan helmikuussa 1976.[2]
Kesä-heinäkuussa alus vieraili Yhdysvaltojen länsirannikolla ja kävi San Franciscossa ja Seattlessa ennen elokuista paluuta Havaijin kautta Australiaan. Vuoden lopun ja seuraavan vuoden alun se oli huollossa, jolloin miehistö oli vapaalla, ja sen jälkeen alus osallistui paikallisiin harjoituksiin.[2]
Maaliskuussa 1977 alus saattoi HMY Britanniaa, joka kuljetti Australiassa vieraillutta kuningatar Elizabet II:ta. Huhtikuussa se avusti Australiasta Yhdysvaltoihin matkannutta Wan Futa. Adelaiden vierailu tehtiin kesäkuussa, mitä seurasi telakointi Sydneyssä ennen marraskuista matkaa Singaporeen COMPASS 77 -harjoitukseen.[2]
Vuoden 1978 ainoa merkittävä tehtävä oli vierailu Uuteen-Seelantiin, jota seurasi huolto toukokuusta elokuuhun. Vuoden lopun aluksen miehistö oli koulutettavana ja alus testattavana. Tammikuussa 1979 alus oli jälleen Kaakkois-Aasiassa ja vieraili Singaporessa, Madrasissa, Colombossa, Belawanilla, Manilassa, Subicinlahdella, Hongkongissa ja Japanissa ennen paluutaan kesäkuussa Guamin kautta Sydneyyn. Alus osallistui vielä ennen vuoden päättymistä Kangaroo Three -harjoitukseen. Alus saapui 6. joulukuuta Sydneyyn, missä se poistettiin palveluksesta.[2]
Alus oli alkuvuodesta 1980 huollettavana Sydneyssä ennen siirtoaan koululaivaksi. Vuoden lopulla ja parina seuraavana vuonna alus teki lukuisia koulutuspurjehduksia yhdessä HMAS Jervis Bayn kanssa. Alus siirrettiin heinäkuussa 1982 modernisoitavaksi Newcastleen New South Wales State Dockyardille, mistä se vapautui marraskuussa. Alus teki tammikuussa 1983 jälleen koulutuspurjehduksen Uuteen-Seelantiin Jervis Bayn kanssa ennen käväisyä Singaporessa yhdessä TG 628.9 kanssa maalis-huhtikuussa. Toukokuussa alus teki jälleen koulutuspurjehduksen.[2]
Alus avusti lokakuussa 1983 Taronga Park Zoon henkilöstöä vapautettaessa kaksi leopardihyljettä luontoon, ja sen jälkeen alus vieraili Melbournessa ja Brisbanessa. Vuoden lopulla alus teki vielä yhden koulutuspurjehduksen. Alus siirrettiin koululaivaksi Brisbanessa. Vuoden päätti toinen koulutuspurjehdus Whitsundaynsalmeen ja North Queenslandin satamiin. Vuoden 1984 alussa aluksen kattilahuoneessa syttyi tulipalo, jossa ei kuitenkaan tullut henkilövahinkoja, ja vauriot saatiin korjattua viikossa. Touko-kesäkuussa alus oli huollettavana NSW:n telakalla Newcastlessa, ja palveli sen jälkeen Kaakkois-Aasiassa. Elo-syyskuussa alus vieraili Surabayassa, Kuantanissa ja Lumutissa ennen miehistön tekemää kymmenen päivän huoltoa Singaporessa. Palattuaan Sydneyyn lokakuussa alus palasi koululaivaksi. Vuoden lopun aluksella harjoiteltiin navigointia Torresin- ja Whitsundaynsalmissa.[2]
Vuoden 1985 alkupuoliskolla alus teki koulutuspurjehduksen Uuteen-Seelantiin ja Queenslandiin yhdessä Jervis Bayn kanssa. Purjehduksen jälkeen alus oli kolme kuukautta huollettavana Sydneyssä, minkä päätyttyä alus vieraili Portlandissa ja Melbournessa. Vuoden lopun se oli jälleen navigointiharjoituksissa.[2]
Huhtikuussa 1986 tehtiin päätös aluksen palveluksesta poistosta. Alus teki viimeisen purjehduksensa Cairnsiin, Townsvilleen, Suvaan, Apiaan ja Aucklandiin. Se päättyi 24. kesäkuuta saapumiseen Sydneyyn. Seuraavien viikkojen aikana alus valmisteltiin palveluksesta poistoon. Alus poistettiin palveluksesta 13. elokuuta 1986, jolloin se oli palvellut kaikkiaan 27 vuotta ja matkannut kaikkiaan 808 026 merimailia.[2]
Vaikka alus sijoitettiin reserviin, se säilyi hyväkuntoisena. Esitys aluksen sijoittamisesta museoon hyväksyttiin. Esityksen mukaisesti alus lahjoitettiin Australian National Maritime Museumille, joka sijoitti sen laituriin Sydneyn Darling Harbouriin.[2][3]
Päälliköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen päälliköinä ovat olleet[2]:
- Eric J. Peel 23. heinäkuuta 1959 -
- A. M. Synnot 4. tammikuuta 1961 -
- G. J. Willis 19. huhtikuuta 1962 -
- R. J. Scrivener 5. elokuuta 1963 -
- D. J. Hamer 2. joulukuuta 1963 -
- J. L. Merson 9. elokuuta 1965 -
- N. E. McDonald 5. joulukuuta 1966 -
- N. A. Boase 6. marraskuuta 1967 -
- P. V. Blackman 8. tammikuuta 1970 -
- G. J. Woolrych 17. lokakuuta 1971 -
- G. M. Jude 5. helmikuuta 1974 -
- A. R. Horton 18. helmikuuta 1976 -
- N. E. Lee 4. kesäkuuta 1977 -
- A. L. Beaumont 7. heinäkuuta 1978 -
- R. G. Taylor 29. kesäkuuta 1979 -
- M. B. Taylor 23. lokakuuta 1980 -
- G. P. Martin 19. huhtikuuta 1982 -
- D. A. Jones 11. kesäkuuta 1983 -
- J. W. Hewett 22. lokakuuta 1984 -
- R. Richards 11. huhtikuuta 1986 -
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- English, John: Obdurate to Daring – British Fleet Destroyers 1941–45. Windsor, England: World Ship Society, 2008. ISBN 978-0-9560769-0-8 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. London: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- McCart, Neil: Daring Class Destroyers. Liskeard, Cornwall: Maritime Books, 2008. ISBN 978-1-904459-33-0 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Royal Navy |
HMS Dainty - HMS Daring - HMS Decoy - HMS Defender - HMS Delight - HMS Diamond - HMS Diana - HMS Duchess |
|---|---|
| Perun laivasto | |
| Australian laivasto |
| Edeltäjä: Weapon-luokka – Seuraaja: County-luokka |