HMS Curacoa | |
---|---|
HMS Curacoa |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Pembroken telakka |
Kölinlasku | heinäkuu 1916 |
Laskettu vesille | 5. toukokuuta 1917 |
Palveluskäyttöön | 18. helmikuuta 1918 |
Poistui palveluskäytöstä | upposi törmättyään RMS Queen Maryyn 2. lokakuuta 1942 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 4 190 t |
Pituus | 140 m |
Leveys | 13,3 m |
Syväys | 4,3 m |
Koneteho | 40 000 shp |
Nopeus | 29 solmua |
Miehistöä | 327 |
Aseistus | |
Aseistus |
5 × 6" (152 mm) tykkiä 2 × 3" (76 mm) tykkiä 2 × 2 naulan tykkiä 8 × 21" (533 mm) torpedoputkea |
HMS Curacoa (toisinaan kirjoitetaan Curaçao) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Ceres-luokan (osa C-luokkaa) kevyt risteilijä, joka palveli toisessa maailmansodassa ilmatorjuntaristeilijänä.
Alus tilattiin Pembroken telakalta, missä köli laskettiin heinäkuussa 1916. Alus laskettiin vesille 5. toukokuuta 1917 ja otettiin palvelukseen 18. helmikuuta 1918.
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin 5. kevyt risteilijäviirikön lippulaivaksi Harwichiin valvomaan Englannin Kanaalin itäpään meriliikennettä.[1][2]
Alus kuului helmikuusta 1918 toukokuuhun 1919 osaksi Harwichin laivastoyksiköitä, sitten se oli nimenvaihtojen seurauksena Atlantin laivaston 1. kevyt risteilijäviirikön lippulaivana.[1][2]
Huhtikuussa Curacoa siirrettiin Itämerelle, missä siitä tehtiin Itämerellä olevan laivasto-osaston komentajan kontra-amiraali Walter Gowanin lippulaiva. Alus ajoi 13. toukokuuta 1919 miinaan ollessaan matkalla Helsingistä Libauhun noin 70 mailia länteen Tallinnasta. Miinan räjähdys tuhosi aluksen peräsimen ja HMS Delhi vapautti aluksen lippulaivan tehtävistä sen lähtiessä kesäkuussa telakalle Chathamiin. Telakalta palattuaan alus liitettiin 2. kevyt risteilijäviirikköön ja viirikön lippulaivaksi elokuussa 1921. Curacoa osallistui Turkin kriisiin 1922-1923[1]. Alus oli lippulaivana vuoteen 1928.[1][2]
Alus vieraili 1920-luvulla viirikön johdossa säännöllisesti Suomessa, muun muassa vuosina 1923, 1924, 1925 ja 1928. Suurimmassa vierailussa heinäkuussa 1925 oli mukana viisi C-luokan risteilijää ja seitsemän W-luokan hävittäjää.[3]
Alus siirrettiin 4. syyskuuta 1929 3. risteilijäviirikköön, missä alus palveli vuoteen 1932. Curacoasta tehtiin 18. joulukuuta 1933 tykistökoululaiva, kunnes kesällä 1939 siirrettiin telakalle muutettavaksi ilmatorjuntaristeilijäksi.[2]
Alukselta poistettiin telakalla kaikki alkuperäinen aseistus. Uudeksi aseistukseksi asennettiin aikaisempien tornien 1, 3, 4 ja 5 tilalle kaksiputkiset neljän tuuman Mk XIX tykit. Näiden lisäksi tornin 2 paikalle asennettiin kahdeksanputkinen 2 naulan Mk VI -tykki ja etummaisen savuhormin sivuille asennettiin kahdeksanpiippuiset 0.50" konekiväärit sekä kaksi yksiputkista 2 naulan tykkiä. Tulenjohtojärjestelmää varten rakennettiin kaksi keskusta.[4]
Huhtikuussa 1940 alus palautettiin palvelukseen ilmatorjuntaristeilijänä. Alus otti osaa Norjan tapahtumiin ja vaurioitui pahoin ilmapommituksessa 24. huhtikuuta. Korjausten jälkeen alus palveli läntisen reitin alaisuudessa suojaten saattueita.[2] Korjausten yhteydessä alukseen asennettiin tyyppien 282 ja 285 tutkat. Aluksen ilmapuolustusta parannettiin edelleen syyskuussa 1942 lisäämällä tutka tyyppiä 273 ja viisi yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä.[4]
Curacoa ajoi 2. lokakuuta 1942 RMS Queen Maryn keulan editse, jolloin Queen Mary törmäsi alukseen katkaisten sen kahtia. Aluksen upotessa menetti henkensä 339 miehistönjäsentä. Merestä pelastettiin 99 miehistönjäsentä mukaan lukien aluksen kapteeni.[1][2]
Caroline-luokka HMS Caroline - HMS Carysfort - HMS Cleopatra - HMS Comus - HMS Conquest - HMS Cordelia |
Calliope-luokka HMS Calliope - HMS Champion |
Cambrian-luokka HMS Cambrian - HMS Canterbury - HMS Castor - HMS Constance |
Centaur-luokka HMS Centaur - HMS Concord |
Caledon-luokka HMS Caledon - HMS Calypso - HMS Cassandra - HMS Caradoc |
Ceres-luokka HMS Cardiff – HMS Ceres – HMS Coventry – HMS Curacoa – HMS Curlew |
Carlisle-luokka HMS Cairo - HMS Calcutta - HMS Capetown - HMS Carlisle - HMS Colombo |
Edeltäjä: Arethusa-luokka – Seuraaja: Danae-luokka |