HMS Decoy (H75)

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston D-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Decoy
Alus Kanadan laivaston HMCS Kootenayna
Alus Kanadan laivaston HMCS Kootenayna
Aluksen vaiheet
Rakentaja John I. Thornycroft and Company, Woolston
Kölinlasku 25. kesäkuuta 1931
Laskettu vesille 7. kesäkuuta 1932
Palveluskäyttöön 4. huhtikuuta 1933
Poistui palveluskäytöstä Kanadan laivastolle 12. huhtikuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 1 397 t (standardi)
Pituus 100 m
Leveys 10 m
Syväys 3,8 m
Koneteho 36 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 145
Aseistus
Aseistus 4 × QF 4,7" Mk IX -tykkiä yksiputkisina CP Mk XIV -asennuksina
1 × QF 12 naulan 20 cwt Mk I -tykki
2 × QF 2 naulan Mk II yksiputkisina Mk II asennuksina
2 × nelipiippuista Vickers .50" -ilmatorjuntakonekivääriä
8 × 21" torpedoputkea

HMS Decoy (viirinumero H75) oli Britannian kuninkaallisen laivaston D-luokan hävittäjä maailmansotien välillä ja toisen maailmansodan alussa. Alus siirrettiin Kanadan laivastolle 12. huhtikuuta 1943 nimellä HMCS Kootenay.[1]

Valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: D-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 2. helmikuuta 1931 vuoden 1930 laivasto-ohjelmassa John I. Thornycroftilta Woolstonista, missä köli laskettiin 25. kesäkuuta 1931. Alus laskettiin vesille 7. kesäkuuta 1932 ja otettiin palvelukseen 4. huhtikuuta 1933. Valmistuskustannukset olivat 225 236 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[2]

Palvelus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Välimeren laivastoon, josta se siirrettiin alkuvuodesta 1935 Kauko-Itään ja edelleen Intian valtamerelle. Syyskuussa 1939 alus siirrettiin 21. hävittäjälaivueen mukana Välimeren laivastoon. Alus siirrettiin marraskuussa Maltalla telakalle. Palvelukseen palattuaan se määrättiin Freetowniin, jonne alus saapui tammikuussa 1940.[2]

Huhtikuussa alus siirrettiin 10. hävittäjälaivueeseen, johon se liittyi Maltalla. Alus suojasi 12. toukokuuta ANZAC-joukkoja kuljettanutta saattuetta US2 Punaisella merellä sisaraluksensa HMS Defenderin kanssa. Alus osallistui 20. kesäkuuta Bardian pommitukseen suojaamalla Ranskan laivaston taistelulaiva Lorrainea. Aluksen piti otti osaa 27. kesäkuuta operaatio MA3:een, mutta operaatio peruutettiin risteilijöiden ammustäydennystarpeen vuoksi. Alus palasi 30. kesäkuuta laivaston mukana Aleksandriaan. Laivasto suoritti operaation lopulta 7. heinäkuuta, jonka aikana otettiin yhteen Italian laivaston kanssa 9. heinäkuuta Calabrian taistelussa.[2]

Decoy suojasi 23. elokuuta risteilijä HMAS Sydneyä, joka ampui tykistöllään Bomban lentokenttää. Alus otti 30. elokuuta osaa operaatio MB3:n saattueen MS2:n suojaamiseen. Saattue saapui 2.syyskuuta Maltalle, minkä jälkeen suojattiin lentotukialus HMS Illustriousin matka Aleksandriaan (operaatio Hats).[2]

Alus suojasi 3. syyskuuta risteilijöitä HMS Orion ja Sydney niiden tulittaessa Scarpantoa. Alus upotti HMS Ilexin kanssa Italian laivaston MAS 537:n toisen moottoritorpedoveneen päästessä pakenemaan. Alus suojasi 8. lokakuuta operaatio MB6:n saattuetta MF3:n Maltalle ja paluumatkalla saattueen MF4:n Egyptiin. Alus irrotettiin 11. lokakuuta saattueesta hinaamaan miinaan ajanutta HMS Imperialia. Alus suojasi 6. marraskuuta operaatio MB5:n saattuetta MD3 Maltalle. Paluumatkalla alus suojasi 10. marraskuuta saattuetta ME3. Alus joutui 13. marraskuuta Aleksandrian satamassa ilmahyökkäykseen, jossa siihen osui pommi aiheuttaen suurta tuhoa. Seuraavana päivänä aluksella suoritettiin tilapäiskorjauksia ja se siirrettiin Maltalle telakalle. Alus sai 19. tammikuuta 1941 telakalla ollessaan lisävaurioita ilmahyökkäyksessä. Alus palasi palvelukseen 21. helmikuuta, jolloin se suojasi operaatio MC8:n saattueita.[2]

Alus laski 25. helmikuuta HMS Herewardin kanssa Commando-osaston maihin Kastelorizolle operaatio Abstentionissa. Seuraavana päivänä Italian maavoimat valtasivat saaren takaisin hävittäjien ollessa noutamassa lisäjoukkoja. Alukset evakuoivat 28. helmikuuta joukot saarelta. Maaliskuussa alus suojasi joukkojenkuljetussaattueen Kreikkaan operaatio Lustressa. Alus suojasi 20. maaliskuuta operaatio MC9:ssä saattueen MW6 Egyptistä Maltalle. Se palasi 26. maaliskuuta Aleksandriaan.[2]

Alus suojasi 18. huhtikuuta laivaston mukana operaatio MD3:ssa HMS Breconshiren siirron Maltalle sekä palaavaa saattuetta ME7 Aleksandriaan. Alus osallistui 24.–28. huhtikuuta liittoutuneiden joukkojen evakuointiin Kreikasta operaatio Demonissa. Alus kuljetti toukokuussa Kreikan kuninkaan Aleksandriaan. Alus osallistui toukokuun lopulla Kreetan taisteluihin, jonka aikana se kärsi 31. toukokuuta vaurioita ilmahyökkäyksissä.[2]

Kesäkuussa alus tuki Syyrian operaatioita, joiden aikana se pyrki estämään Vichyn Ranskan laivaston hävittäjien operaatiot maihinnousuosastoa vastaan operaatio Exporterissa. Operaation päätyttyä alus liitettiin rannikkolaivueeseen tukemaan Tobrukin taistelua. Se kärsi vaurioita 9. heinäkuuta suojatessaan saattuetta Tobrukiin. Alus palasi 17. marraskuuta normaaliin laivastopalvelukseen. Alus osallistui 15. joulukuuta operaatio MF1:een, joka kuljetti polttoainetäydennyksen Maltalle.[2]

Tammikuun 1942 alus oli korjattavana Maltalla telakalla. Alus palasi palvelukseen 8. helmikuuta ja se purjehti 12. helmikuuta Maltalta suojaten operaatio MF5:n saattuetta ME10. Se saapui 16. helmikuuta Aleksandriaan. Maaliskuussa alus siirrettiin Itäiseen laivastoon Colomboon, jossa se liitettiin 31. maaliskuuta 2. hävittäjälaivueeseen. Alus siirtyi 6. huhtikuuta laivaston mukana Kilindiniin, josta se määrättiin elokuussa palaamaan kotimaahan.[2]

Syyskuussa alus lähti Hyväntoivonniemen reittiä Freetowniin, jonne se joutui jäämään saattueiden suojaamiseksi. Alus saapui 29. lokakuuta Greenockiin. Se siirrettiin 3. marraskuuta Palmerin telakalle. Tammi-helmikuussa 1943 alukselle asennettiin telakalla tyypin 271 merivalvontatutka, radiopeilausjärjestelmä sukellusveneiden radiolähetysten peilaamista varten ja tyypin 291 ilmavalvontatutka. Aluksen siirto Kanadan laivastolle hyväksyttiin maaliskuussa sen ollessa edelleen telakalla. Alus otettiin 12. huhtikuuta palvelukseen Kanadan laivastossa nimellä HMCS Kootenay.[2]

Päälliköt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen päälliköitä olivat:

  • Eric George McGregor, DSO 1. helmikuuta 1939 – kesäkuu 1941
  • John Melvill Alliston, DSC kesäkuu 1941 – maaliskuu 1942
  • George Ian Mackintosh Balfour maaliskuu 1942 –

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • English, John: Amazon to Ivanhoe – British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9 (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
D-luokan hävittäjät
Laivueenjohtaja: HMS Duncan
Alukset: HMS Defender - HMS Diamond - HMS Daring - HMS Decoy - HMS Dainty - HMS Delight - HMS Diana - HMS Duchess
Edeltäjä: C-luokka – Seuraaja: E-luokka