HMS Harvester (H19)

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston H-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Harvester
HMS Harvester
HMS Harvester
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness
Kölinlasku 3. kesäkuuta 1938
Laskettu vesille 29. syyskuuta 1939
Palveluskäyttöön 23. toukokuuta 1940
Poistui palveluskäytöstä uponnut 11. maaliskuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 1 340 t (standardi)
1 859 t (max)
Pituus 98,45 m (kokonaispituus)
97,5 m (vesiraja)
Leveys 10,05 m
Syväys 3,78 m
Koneteho 38 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 145
Aseistus
Aseistus 3 × 4,7" tykkiä
2 × nelipiippuista .50" konekivääriä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Harvester (viirinumero H19) oli Britannian kuninkaallisen laivaston H-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa. Alus oli Brasilian laivaston tilaama Jurua, jonka Britannian hallitus lunasti 5. syyskuuta 1939.

Valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: H-luokka (hävittäjä)

Brasilian hallitus tilasi Juruan Vickers Armstrongilta Barrow-in-Furnessista, missä köli laskettiin 3. kesäkuuta 1938. Britannian hallitus lunasti aluksen 5. syyskuuta 1939. Se laskettiin vesille 29. syyskuuta 1939 nimellä HMS Handy, mutta alus nimettiin 27. helmikuuta 1940 uudelleen HMS Harvesteriksi. Alus otettiin palvelukseen 23. toukokuuta 1940.

Palvelus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin 9. hävittäjälaivueeseen. Alus luovutettiin 23. toukokuuta laivastolle hyväksyttäväksi ja se siirtyi jo seuraavana päivänä koulutettavaksi Portlandiin, mistä se siirtyi 28. toukokuuta edelleen Doveriin,[1] Doverissa alus määrättiin evakuoimaan joukkoja mantereelta operaatio Dynamossa. Alus teki ensimmäisen matkansa seuraavana päivänä. Se vaurioitui 1. kesäkuuta ilmahyökkäyksessä, minkä vuoksi se irrotettiin operaatiosta. Alus siirrettiin 2. kesäkuuta korjattavaksi Chathamiin.[1]

Alus osallistui 10. kesäkuuta 51. Ylämaan divisioonan evakuointiin Saint-Valery-en-Cauxista. Seuraavana päivänä alus evakuoi joukkoja Le Havresta operaatio Cyclessä. Se määrättiin 19. kesäkuuta evakuoimaan joukkoja Saint-Jean-de-Luzista ja Bayonnesta Biskajanlahdelta. Operaation aikana se myös suojasi joukkojenkuljetusalus SS Andora Staria, joka kuljetti puolalaisia joukkoja Liverpooliin.[1]

Alus määrättiin 25. kesäkuuta läntiselle reitille (engl. Western Approaches Command) saattuetehtäviin, jolloin sen kotisatamana oli Liverpool. Ensimmäisenä tehtävänään alus suojasi HMS Highlanderin, HMS Volunteerin ja HMS Whirlwindin kanssa saattueen WS1 Clydestä luoteisen reitin (engl. North West Approaches) alueelle. Alus erkani 30. kesäkuuta saattueesta palaten Clydeen.[1]

Alus liittyi 5. elokuuta HMS Havelockin, Highlanderin ja HMS Hurricanen kanssa saattueeseen WS2, mistä ne erkanivat 7. elokuuta palaten Liverpooliin. Aluksen miehistö pelasti 28. elokuuta Saksan laivaston sukellusvene U-46:n torpedoiman apuristeilijän HMS Dunvegan Castlen (engl. Armed Merchant Cruiser) eloonjääneet, jotka se laski seuraavana päivänä maihin Greenockissa.[1]

Alus siirrettiin 8. syyskuuta Portsmouthiin maihinnousun varalta. Se tulitti 14. syyskuuta Cherbourgia Highlanderin, HMS Beaglen ja HMS Bulldogin kanssa. Syys-lokakuun vaihteessa alus palasi suojaamaan saattueita. Se liittyi 3. lokakuuta Havelockin, Highlanderin, Hurricanne, HMS Versatilen, HMS Viscountin ja HMS Witheringtonin kanssa Liverpoolissa saattueeseen WS3, mistä se erkani 5. lokakuuta palaten Liverpooliin. Alus määrättiin 7. lokakuuta etsimään torpedoitua tankkeria SS British Generalia, mutta se joutui palaamaan satamaan polttoainepulan vuoksi. Alus upotti 30. lokakuuta syvyyspommein ja tykkitulella Highlanderin kanssa Saksan laivaston sukellusveneen U-32 (55°37′N, 12°20′W). Hävittäjät pelastivat sukellusveneestä 33 eloonjäänyttä.[1]

Alus liittyi 1. marraskuuta Liverpoolissa Hurricanen kanssa saattueeseen WS4, josta se erkani 4. marraskuuta liittyäkseen Clydeen matkaavaan saattueeseen SC9. Alus suojasi 7. marraskuuta Kanadan laivaston HMCS Ottawan kanssa saattuetta HX64, jota suojatessaan hävittäjät upottivat Italian laivaston sukellusveneen R. Smg. Faa Di Brunon. Alus liittyi 19. joulukuuta Clydessä Highlanderin ja HMS Vesperin kanssa saattueeseen WS5A, josta ne erkanivat 21. joulukuuta palaten Clydeen.[1]

1941

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus oli 8. tammikuuta 1941 Highlanderin ja HMS Wellingtonin kanssa sukellusveneentorjuntatehtävissä suojaamassa Molfre Bayhin ankkuroituja aluksia, jotka muodostivat saattueen WS5B. Alus liittyi 12. tammikuuta usean muun hävittäjän kanssa saattueeseen, mistä se erkani 16. tammikuuta palaten Clydeen. Aluksen miehistö pelasti 3. helmikuuta 121 eloonjäänyttä uponneelta HMS Crispiniltä. Alus suojasi 7. helmikuuta saattuetta SC20, minkä aikani se pelasti mereen laskeutuneen Kuninkaallisten ilmavoimien Whitley-pommittajan miehistön. Alus siirrettiin 18. maaliskuuta huoltoon Vickers Armstrongin telakalle Barrowissa.[1]

Huhtikuussa alus määrättiin palvelukseen palatessa Force H:hon Gibraltarille. Alus liittyi 26. huhtikuuta Havelockin ja HMS Hesperuksen kanssa saattueeseen WS8A, mistä hävittäjät erkanivat 2. toukokuuta suojatakseen operaatio Tiikerin viisi rahtialusta Gibraltarille. Alus liittyi 4. toukokuuta Force H:hon ja 6. toukokuuta operaatio Tiikerin saattueen suojaksi. Alus liittyi 19. toukokuuta Havelockiin, HMS Wrestleriin ja HMS Fearlessiin suojatakseen lentotukialuksia HMS Ark Roylia ja HMS Furiousia sekä risteilijä HMS Londonia toimitettaessa lentokonetäydennystä Maltalle operaatio Splicessä.[1]

Kesäkuussa alus siirrettiin Newfoundlandin saattajavoimiin, minkä vuoksi sen tuli siirtyä St. Johniin. Aluksen siirron syynä oli ilmatorjunta-aseistuksen heikkous operoitaessa voimakkaan ilmauhan alaisella läntisellä Välimerellä. Alus aloitti heinäkuussa palveluksensa St. Johnsissa. Alus suojasi 8. elokuuta Winston Churchilliä kuljettavaa taistelulaiva HMS Prince of Walesia Havelockin ja Hesperuksen kanssa. Alus turvasi apuristeilijä AMC Cantonin Greenockiin sen vaurioiduttua torpedo-osumasta.[1]

Joulukuussa alus siirrettiin suojaamaan kotimaan ja Gibraltarin välisiä saattueita. Alus upotti 7. joulukuuta Hesperuksen kanssa Gibraltarin länsipuolella (35°51′N, 07°45′W) syvyyspommein sukellusvene U-208:n. Harvester, HMS Lightning ja Highlander suojasivat 13. joulukuuta Winston Churchillia Arkadia kokoukseen Yhdysvaltoihin kuljettanutta taistelulaiva HMS Duke of Yorkia. Huonon sään vuoksi hävittäjäsuoja joutui palaamaan satamaan.[1]

1942

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus siirrettiin 30. tammikuuta 1942 Dundeessa telakalle, jossa sille asennettiin muun muassa tyypin 271 tutka. Alus määrättiin palvelukseen palattaessa johtoalukseksi saattajaryhmä B3:een, johon se liittyi toukokuun alussa. Harvester, ORP Garland, korvetit HMS Mignonette, HMS Narcissus ja HMS Lobelia sekä Vapaan Ranskan laivaston korvetti FNFL Renoncule määrättiin 5. toukokuuta suojaamaan saattuetta HX188. Alus liittyi seuraavana päivänä ryhmänsä kanssa saattueeseen, josta ne erkanivat 14. toukokuuta.[1]

Alus suojasi ryhmänsä kanssa seuraavien kuukausien aikana useita saattueita. Ryhmä liittyi 10. joulukuuta saattueeseen HX218, joka joutui 13. joulukuuta sukellusveneosasto Büffelin hyökkäyksen kohteeksi. Ryhmä erkani 20. joulukuuta saattueesta saavuttuaan Liverpooliin. Alus siirrettiin 23. joulukuuta Liverpoolissa telakalle, mistä se palasi helmikuussa palvelukseen.[1]

1943

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liittyi 11. helmikuuta 1943 saattajaryhmä B3:een, joka oli suojaamassa saattuetta SC117. Saattue joutui 21. tammikuuta sukellusveneryhmä Burgrafin hyökkäyksen kohteeksi. Alus pelasti kahden uponneen aluksen miehistöjä. Maaliskuun alussa se siirrettiin St. Johnissa telakalle sään aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. Alus liittyi 6. maaliskuuta ryhmineen saattueeseen HX228. Saksan meriliikenteenseuranta-asemat paikallistivat 9. maaliskuuta saattueen ja ne ohjasivat sukellusveneet saattueen kimppuun. Saattue joutui 10. maaliskuuta sukellusveneryhmä Neulandin hyökkäyksen kohteeksi.[1]

Alus havaitsi 11. maaliskuuta kaikuluotaimella sukellusvene U-444:n, jota vastaan hyökättiin syvyyspommein. Sukellusvene nousi pintaan pahoin vaurioituneena, jolloin Harvester ajoi sen päälle. Aluksen potkurinakseli katkesi pysäyttäen aluksen, jolloin sukellusvene U-432 torpedoi sen. Alus katkesi kahtia ja upposi, jolloin menehtyi ryhmän komentaja A. A. Tait sekä 145 miehistönjäsentä. Vapaan Ranskan laivaston korvetti FNFL L'Aconit pelasti muutaman eloonjääneen.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9 (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  • Munro, Archie: The Winston Special - Troopships via the Cape 1940-1943. Cornwall: Maritime Books, 2006. ISBN 1-904459-20-X (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
H-luokan hävittäjät
Laivueenjohtaja: HMS Hardy
Alukset: HMS Hasty - HMS Havock - HMS Hereward - HMS Hero - HMS Hostile - HMS Hotspur - HMS Hunter - HMS Hyperion
Brasilialaiset: HMS Harvester - HMS Havant - HMS Havelock - HMS Hesperus - HMS Highlander - HMS Hurricane
Edeltäjä: G-luokka – Seuraaja: I-luokka