HMS Kelly
| HMS Kelly | |
|---|---|
_on_full_power_trial.jpg) HMS Kelly |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Hawthorn Leslie and Company, Hebburn |
| Kölinlasku | 26. elokuuta 1937 |
| Laskettu vesille | 25. lokakuuta 1938 |
| Palveluskäyttöön | 23. elokuuta 1939 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 23. toukokuuta 1941 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 717 t (standardi) 2 367 t (max) |
| Pituus | 108,6 m |
| Leveys | 10,90 m |
| Syväys | 3,8 m |
| Koneteho | 40 000 hv |
| Nopeus | 36 solmua |
| Miehistöä | 183 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 x 4,7" QF Mk XII kaksiputkisina CP Mk XIX -asennuksina 4 x QF 2 naulan Mk VIII neliputkisena Mk VII -asennuksena 2 x nelipiippuista Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä 2 x kaksipiippuista .303" Lewis-pikakivääriä 10 x 21" (533 mm) PR Mk II torpedoputkea |
HMS Kelly (viirinumerot F01 ja kesäkuusta 1940 G01) oli Britannian kuninkaallisen laivaston K-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa. Aluksen nimi oli kunnianosoitus vuonna 1936 kuolleelle amiraali Sir John Kellylle.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: K-luokka (hävittäjä)
Alus tilattiin maaliskuussa 1937 vuoden 1937 laivasto-ohjelmassa Hawthorne Leslieltä Hebburnista, jolloin Amiraliteetin tarjouspyyntöön perustuva hinta oli 392 226 puntaa[1]. Köli laskettiin 26. elokuuta. Alus laskettiin vesille 25. lokakuuta 1938 ja valmistui 23. elokuuta 1939 ensimmäisenä päällikkönään lordi Louis Mountbatten.[2]
Alus saavutti koejoissa 34,265 solmun nopeuden, jolloin sen konetehoksi mitattiin 40 368 hevosvoimaa turbiinin kiertäessä 351,5 kierrosta minuutissa. Aluksen laskettu uppouma suorituksen aikana oli 1 978 tonnia.[3]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmistuttuaan alus siirrettiin Chathamiin varustettavaksi. Alus määrättiin 5. hävittäjälaivueen johtoalukseksi, minkä jälkeen se siirrettiin Portlandiin miehistön koulutukseen ennen siirtoa sodan ajan tehtäväänsä. Aluksen ollessa 4. syyskuuta sukellusveneidentorjuntaharjoituksessa Portlandin edustalla HMS Acheronin kanssa se joutui Saksan laivaston sukellusveneen hyökkäyksen kohteeksi, mutta hyökkäys epäonnistui. Alukselle nousi 12. syyskuuta Le Havressa Windsorin herttua kuljetettavaksi Portsmouthiin, josta alus lähti seuraavana päivänä Plymouthiin partiointi- ja saattuetehtäviin.[2]
Aluksen miehistö vastaanotti 17. syyskuuta torpedoidun lentotukialus HMS Courageousin eloonjääneitä yhdysvaltalaiselta kauppalaivalta ja kuljetti heidät Devonportiin. Alus suojasi 20. syyskuuta lentotukialus HMS Hermestä sukellusveneidentorjuntapartiossa. Aluksen miehistö päätti 26. syyskuuta koulutuksensa Portlandissa, minkä jälkeen alus aloitti palveluksensa Plymouthissa.[2]
Lokakuussa alus määrättiin laivueineen Kotilaivastoon suojaamaan raskaita aluksia. Laivue siirtyi 20. lokakuuta Scapa Flow’hun poiketen matkalla Loch Ewessä. Alus kärsi myrskyssä vaurioita, joiden vuoksi se joutui poikkeamaan Sollum Voessa. Se saapui 5. marraskuuta Scapa Flow’hun, josta se siirrettiin 20. marraskuuta Tyneen korjattavaksi. Alus vapautui 14. joulukuuta telakalta, minkä jälkeen se palasi Kotilaivastoon. Alus laukaisi matkalla miinan 13 mailia luoteeseen Tynen suistosta vaurioituen pahoin. Se siirrettiin seuraavana päivänä valmistajan telakalle korjattavaksi.[2]
Kotilaivastoon alus palasi 29. helmikuuta 1940 läpäistyään huollon jälkeiset koeajot. Alus kolaroi maaliskuussa HMS Gurkhan kanssa vaurioituen lievästi. Alus matkasi Lerwickistä Scapa Flow’hun, jotta vauriot saataisiin tutkittua ja tilapäisesti korjattua. Korjaukset siirrettiin London Graving Dockille, jossa se otettiin vastaan 5. huhtikuuta. Palvelukseen palattuaan alus määrättiin 26. huhtikuuta laivueeseensa Scapa Flow’hun, jonne alus saapui 29. huhtikuuta. Se määrättiin tukemaan Norjan taisteluita, minkä vuoksi alus lähti seuraavana päivänä Harstadiin.[2]
Alus osallistui 1. toukokuuta Namsoksen evakuointiin risteilijöiden HMS Yorkin ja HMS Devonshiren sekä hävittäjien HMS Nubianin, HMS Maorin, HMS Hastyn, HMS Imperialin, HMS Grenaden ja HMS Griffinin kanssa. Se suojasi seuraavana päivänä Namsoksesta kuljetusaluksia SS El Kantara ja SS El Mansour paluumatkalle kotimaahan.[2]
Alus määrättiin 7. toukokuuta laivueensa kanssa Noren alaisuuteen. Alus etsi 9. toukokuuta Pohjanmereltä HMS Birminghamin, HMS Kimberleyn, HMS Kandaharin ja HMS Hastyn kanssa Saksan laivaston aluksia. Sukellusvenehavainnon jälkeen alus aloitti tuloksettoman metsästyksen HMS Kandaharin ja HMS Bulldogin kanssa, minkä päätyttyä se palasi risteilijän suojaksi. Matkalla alus joutui Saksan laivaston E-veneiden maaliksi, jolloin siihen osui sillan alle S-21:n laukaisema torpedo. Alus menetti liikuntakykynsä molempien konehuoneiden täytyttyä vedellä ja 27 miehistönjäsentä menetti henkensä.[2]
Bulldog hinasi vaurioitunutta alusta, jolloin ne joutuivat uudelleen E-veneiden maaliksi. Kellyyn törmäsi E-vene, mikä aiheutti lisävaurioita. Hinaus siirrettiin 12. toukokuuta kahdelle Tynestä saapuneelle hinaajalle, joiden avustamana alus saapui seuraavana päivänä Tyneen korjattavaksi.[2] Telakalla aluksen ilmatorjuntaa vahvistettiin yhdellä nelituumaisella Mk V -ilmatorjuntatykillä[4].
Alus palasi 19. joulukuuta laivueeseensa Scapa Flow’hun. Seuraavana päivänä se osallistui Kotilaivaston mukana koulutukseen. Alus oli 23. joulukuuta Färsaarten edustalla sukellusveneidentorjuntapartiossa, mistä se palasi 26. joulukuuta Scapa Flow’hun.[2]
Alus määrättiin laivueineen Plymouthiin Kanaalin alueelle. Se lähti 7. tammikuuta 1941 Plymouthista ensimmäiselle partiomatkalle ja lähti 10. tammikuuta Clydestä HMS Jerseyn, HMS Kiplingin ja HMS Kashmirin kanssa partiomatkalle, mistä se palasi 18. tammikuuta Plymouthiin.[2]
Alus suojasi 20. helmikuuta Kashmirin, Kiplingin ja HMS Jackalin kanssa 20. hävittäjälaivueen HMS Intrepidiä, HMS Impulsivea ja HMS Icarusta laskettaessa miinoja Brestin edustalle operaatiossa GS. Se suojasi 19. maaliskuuta Dartmouthista laivueensa samojen alusten kanssa samoja miinanlaskussa olleita 20. hävittäjälaivueen aluksia laskettaessa miinoja Île-de-Batzin edustalle. Alus suojasi 28. maaliskuuta Kelvinin, Kashmirin ja Jackalin kanssa miinanlaskua Brestin edustalle operaatiossa GX. Seuraavana päivänä alus suojasi samojen alusten kanssa miinalaiva HMS Abdielia laskettaessa miinoja Brestin edustalle operaatiossa GY.[2]
Alus määrättiin 20. huhtikuuta laivueineen Välimeren laivastoon. Ne lähtivät seuraavana päivänä Plymouthista Gibraltarille, jossa ne liitettiin 24. huhtikuuta Abdielin ja risteilijä HMS Didon suojaksi muodostettaessa operaatio Salientin osasto Force S. Se lähti osaston mukana täydennyssaattuetta suojaten Maltalle, jonne saavuttiin 28. huhtikuuta. Maltalla laivueesta muodostettiin Force K, jonka tehtävänä oli Maltalta käsin häiritä akselivaltojen Italian ja Pohjois-Afrikan välisiä saattueita.[2]
Kelly lähti 1. toukokuuta laivueineen Maltalta partiomatkalle, jolta seuraavana päivänä palattaessa Jersey tuhoutui sataman suulla lauenneeseen miinaan. Uponneen aluksen raivauksen jälkeen laivue lähti 8. toukokuuta merelle liittyäkseen Välimeren laivaston risteilijöihin HMS Ajax, Dido, HMS Orion ja HMAS Perth. Osaston tehtävänä oli vastaanottaa operaatio Tiikerin saattue ja suojata se Välimeren poikki Kreetalle ja Egyptiin. Alus liittyi seuraavana päivänä osaston mukana saattueeseen, josta laivue erkani 10. toukokuuta tulittaakseen Bengasin satamaa ennen Maltalle paluuta 11. toukokuuta.[2]
Alus lähti 21. toukokuuta laivueineen liittyäkseen Välimeren laivastoon, jonka kanssa sen tuli tukea Kreetan puolustusta. Seuraavana päivänä alus oli Kreetan pohjoispuolella Kashmirin ja Kiplingin kanssa etsimässä saksalaisia maihinnousualuksia. Osasto tuki Malemen lentokentän puolustusta tulittamalla hyökkääjiä. Laivue joutui 23. toukokuuta Gavon eteläpuolella ilmahyökkäykseen, jolloin Kelly ja Kashmir upposivat. Kiplingin miehistö pelasti 159 eloonjäänyttä.[2]
Päälliköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen ainoana päällikkönä koko palveluksessa oloaikana oli Louis Mountbatten 27. kesäkuuta 1939 – 23. toukokuuta 1941.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Langtree, Christopher: The Kelly's - British J, K & N Class Destroyers of World War II. Lontoo: Chatham Publishing, 2002. ISBN 1-86176-166-X (englanniksi)
- English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| HMS Kelly - HMS Kandahar - HMS Kashmir - HMS Kelvin - HMS Khartoum - HMS Kimberley - HMS Kingston - HMS Kipling |
| Edeltäjä: J-luokka – Seuraaja: L-luokka |