HMS Kipling

HMS Kipling
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow and Company, Scotstoun
Kölinlasku 26. lokakuuta 1937
Laskettu vesille 19. tammikuuta 1939
Palveluskäyttöön 22. joulukuuta 1939
Poistui palveluskäytöstä upotettu 11. toukokuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1 717 t (standardi)
2 367 t (max)
Pituus 108,6 m
Leveys 10,90 m
Syväys 3,8 m
Koneteho 40 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 183
Aseistus
Aseistus 6 × QF 4,7" Mk XII -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 × QF 2 naulan Mk VIII neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä
10 × 21" (533 mm) PR Mk II -torpedoputkea

HMS Kipling (viirinumero F91) oli Britannian kuninkaallisen laivaston K-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Pääartikkeli: K-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin vuoden 1937 laivasto-ohjelmassa J. Samuel White and Companyltä Cowesista Isle of Wightilta, missä köli laskettiin 26. lokakuuta 1937. Alus laskettiin vesille 19. tammikuuta 1939 ja valmistui 22. joulukuuta 1939.[1]

Vastaanottotestien päätyttyä alus lähti Portlandiin aseiden kalibrointiin ja miehistön kouluttamiseksi. Koulutuksen aikana aluksen propulsiojärjestelmässä havaittiin vika, jonka vuoksi se siirrettiin 17. tammikuussa 1940 Clydeen korjattavaksi. Alus siirrettiin 20. tammikuuta Barclay Curlen telakalle, mistä se palasi 4. helmikuuta palvelukseen liittyen laivueeseensa suojaamaan Pohjanmeren saattueita sekä valvomaan merialuetta. Alus siirrettiin 22. helmikuuta Hawthorn Leslien telakalle Newcastleen havaittujen vikojen korjaamiseksi.[1]

Alus palasi 13. huhtikuuta Tynestä laivueeseensa. Se suojasi 16. huhtikuuta Scapa Flowsta HMS Januksen, HMS Junon ja HMS Herewardin kanssa risteilijä HMS Suffolkia operaatio Duckissa, jossa iskettiin Stavangerin lentotukikohtaan. Seuraavana päivänä osasto joutui jatkuviin ilmahyökkäyksiin, jolloin Kiplingiin osui kaksi pommia. Aluksen korjaukset allokoitiin 20. huhtikuuta Southamptoniin ja koneiden korjaus Humber Graving Dockille. Alus lähti 24. huhtikuuta Solentiin ja otettiin seuraavana päivänä Southamptonissa telakalle, missä korjaukset valmistuivat 19. heinäkuuta. Alus siirrettiin 21. heinäkuuta Humberissa telakalle, mistä se vapautui 14. elokuuta palaten laivueeseensa. Alus saapui 15. elokuuta Scapa Flowhun, missä havaittiin uusia vikoja. Se siirrettiin 13. syyskuuta Rosythissa telakalle, mistä se palasi 30. syyskuuta Scapa Flowhun.[1]

Laivueeseen palattuaan alus suojasi Kanaalin saattueita, kunnes se kolaroi SS Queen Maudin kanssa. Vaurioiden korjaamiseksi alus siirrettiin 3. lokakuuta korjattavaksi Devonportin telakalle, mistä se palasi 10. lokakuuta palvelukseen Plymouthin 5. hävittäjälaivueeseen. Alus suojasi 17. lokakuuta HMS Jackalin, HMS Jupiterin, HMS Kashmirin ja HMS Kelvinin kanssa risteilijä HMS Newcastlea, joka yritti estää Saksan laivaston pääsyn saattuereiteille.[1]

Alus poistettiin palveluksesta 27. lokakuuta korjausten vuoksi. Se siirrettiin 29. lokakuuta Newcastlessa telakalle. Alus palasi 24. marraskuuta aloittaen koeajot, joiden päätyttyä se liittyi laivueeseensa Plymouthissa. Alus suojasi 2. joulukuuta Kashmirin ja Jupiterin kanssa miinalaiva HMS Adventurea laskettaessa miinakenttää Little Sole Bankiin (operaatio CQI). Seuraavana päivänä se suojasi Kashmirin ja HMS Punjabin kanssa HMS Icarusta, jonka tehtävänä oli laskea miinoja Île-de-Batzin edustalle (operaatio GR). Operaation peruuntuessa alus palasi Plymouthiin.[1]

Alus liittyi 19. joulukuuta Clydessä Kelvinin, HMCS Ottawan, HMCS St. Laurentin ja Puolan merivoimien ORP Piorunin kanssa paikallissaattueeksi saattueeseen WS5A, josta se erkani 22. joulukuuta palaten Clydeen. Pari päivää myöhemmin alus palasi Plymouthiin. Alus suojasi 27. joulukuuta torpedo-osumasta vaurioitunutta risteilijää HMS Kentiä Lounaisen reitin alueelta Plymouthiin, jonne ne saapuivat 30. joulukuuta.[1]

Alus suojasi 20. helmikuuta 1941 Kashmirin ja Jackalin kanssa operaatiossa GS 20. hävittäjälaivueen miinanlaskua Brestin edustalla. Alus suojasi 24. maaliskuuta Kashmirin kanssa operaatiossa GV miinalaiva HMS Abdielia laskettaessa miinoja Brestin edustalle.[1]

Aluksen miehistö pelasti 16. huhtikuuta ilmahyökkäyksessä uponneen rahtialuksen SS Boletten eloonjääneet. Alus määrättiin 20. huhtikuuta HMS Jerseyn, Jupiterin, Kashmirin ja Kelvinin kanssa Välimerelle. Seuraavana päivänä alus lähti Plymouthista laivueen mukana palvelukseen Maltalle, missä tehtävänä oli häiritä akselivaltojen huoltolinjaa Italian ja Pohjois-Afrikan välillä. Alus suojasi 24. huhtikuuta Gibraltarilla samojen hävittäjien kanssa Force S:ssä Abdielia ja HMS Didoa. Osasto lähti kohti Maltaa suojaten täydennyksiä kuljettaneita aluksia operaatio Salientissa. Osasto saapui 28. huhtikuuta Maltalle, jossa alus liitettiin laivueesta muodostettuun akselivaltojen huoltoliikennettä häiritsemään määrättyyn Force K:hon.[1]

Alus palasi 2. toukokuuta Maltalle, josta se suojasi Kashmirin kanssa HMS Gloucesterin Gibraltarille Jerseyn hylyn tukittua Valettan sataman suun. Alukset saapuivat 4. toukokuuta Gibraltarille. Seuraavana päivänä alus muodosti Kashmirin ja Gloucesterin kanssa Force D:n, jonka tehtävänä oli suojata Maltalle matkannutta saattuetta operaatio Tigerissä, josta vapauduttuaan se liittyi 9. toukokuuta laivueeseensa. Alus erkani saattueesta seuraavana päivänä Force K:n alusten kanssa, minkä jälkeen ne matkasivat Benghaziin tukemaan maajoukkojen taistelua. Alus palasi 11. toukokuuta laivueen mukana Maltalle.[1]

Alus lähti 21. toukokuuta Maltalta HMS Kellyn ja Kashmirin kanssa tukemaan Kreetan taistelua. Seuraavana päivänä alus erkani osastosta ohjauksessa havaitun vian vuoksi, minkä jälkeen se joutui syöksypommittajien maaliksi. Ainoana selvinneenä aluksena se pelasti seuraavana päivänä 279 eloonjäänyttä merestä. Pelastustyön aikana alus törmäsi Kellyn hylkyyn, mikä aiheutti öljyvuodon sekä laski aluksen nopeuden 20 solmuun. Seuraavana päivänä matkatessaan Aleksandriaan alus joutui toistuviin ilmahyökkäyksiin vaurioituen lähelle osuneista pommeista. Lopulta alus pysäähtyi polttoaineen loputtua, jolloin verkonlaskija HMS Protectorilta saatiin polttoainetäydennystä matkan jatkamiseksi.[1]

Alus laski 25. toukokuuta pelastetut maihin Aleksandriassa, missä se siirrettiin 27. toukokuuta korjattavaksi telakalle. Kesäkuussa alus siirrettiin 7. hävittäjälaivueeseen, jonka mukana se lähti tukemaan Syyrian rannikolle tukemaan taisteluita Vichyn Ranskan joukkoja vastaan operaatio Exporterissa. Alus vapautui heinäkuussa operaatiosta, minkä jälkeen se suojasi itäisen Välimeren saattueita sekä tuki Tobrukin varuskunnan taistelua.[1]

Alus suojasi 25. marraskuuta HMAS Napierin, HMAS Nizamin, Jackalin ja Jervisin kanssa taistelulaivoja HMS Queen Elizabeth, HMS Barham ja HMS Valiant, jotka suojasivat saattuetta Maltalle. Alus oli Barhamin vieressä taistelulaivan tuhoutuessa sukellusveneen torpedoitua aluksen, minkä jälkeen Kipling osallistui sukellusveneen tuloksettomaan etsintään.[1]

Alus lähti 1. joulukuuta Jackalin, Jerviksen ja Jaguarin kanssa etsimään Dernan edustalla havaittuja kolmea Italian laivaston hävittäjää. Osasto joutui Kreetan eteläpuolella ilmahyökkäykseen, jolloin Jackal menetti peräsimensä pommin osuttua. Osasto suojasi vaurioituneen aluksen paluun Aleksandriaan, jonne ne saapuivat 2. joulukuuta. Aluksen miehistö pelasti 5. joulukuuta Libyan rannikolla maihinnousualus HMS Chakdinalta 200 eloonjäänyttä. Alus upotti 28. joulukuuta Mersa Matruhin edustalla rahtialus SS Volon upottaneen Saksan laivaston sukellusveneen U-75 (31°50′N, 26°40′E) jahdattuaan sitä kaksi ja puoli tuntia.[1]

Alus suojasi 5. tammikuuta 1942 Didon, HMS Euryaluksen, HMS Naiadin, HMS Foxhoundin, HMS Gurkhan, HMS Kingstonin ja HMS Sikhin kanssa huoltoalus SS Glengylen Maltalle operaatio MF:ssa. Alus liittyi seuraavana päivänä huoltoalus HMS Breconshireen paluumatkalla Aleksandriaan, kun Maltalle matkanneen saattueen suojaus siirtyi Force C:lle Dernan länsipuolella. Alukset saapuivat 9. tammikuuta Aleksandriaan.[1]

Alus lähti 16. tammikuuta Aleksandriasta operaatio MF3:n Force C:ssä, jonka tehtävänä oli suojata Maltalle saattue MW8A. Seuraavana päivänä saattueeseen liittyi myöhemmin liikkeelle lähtenyt saattue MW8B. Saattueiden suojausvastuu siirtyi 18. tammikuuta Maltalta saapuneelle Force K:lle, minkä jälkeen alus aloitti paluumatkan Aleksandriaan Force B:n ja saattueiden lähisuojana olleiden alusten kanssa. Osasto saapui 20. tammikuuta Aleksandriaan.[1]

Alus suojasi 24. tammikuuta Didon, Euryaluksen, Naiadin, HMS Griffinin, Kelvinin, Kingstonin, HMS Jaguarin, HMS Hastyn, HMS Arrowin ja Alankomaiden laivaston Hr. Ms. Isaac Sweersin kanssa Breconshireä matkalla Maltalle. Kaksi päivää myöhemmin suojausvastuu siirtyi Maltalta saapuneelle Force K:lle, minkä jälkeen alus palasi suojausosaston mukana Aleksandriaan suojaten rahtialus SS Rowallan Castlea ja Glengyleä.[1]

Alus lähti 13. helmikuuta Aleksandriasta saattueiden MW9A/B suojana operaatiossa MF5. Saman ja seuraavan päivän aikana saattueen kaikki rahtialukset tuhoutuivat ilmahyökkäyksissä. Alus palasi Aleksandriaan suojaten Maltalta neljän tyhjän rahtialuksen saattueetta ME10, jonka mukana se saapui 15. helmikuuta Aleksandriaan.[1]

Maaliskuussa alus siirrettiin 14. hävittäjälaivueeseen. Alus lähti 10. maaliskuuta Tripolin edustalle tuloksettomaan akselivaltojen saattueen etsintään. Seuraavana päivänä lähti paluumatkalle risteilijä HMS Cleopatran ja Kingstonin kanssa joutuen ilmahyökkäykseen. Matkan aikana osasto joutui vielä Mersa Matruhin edustalla sukellusvene U-565:n maaliksi, jolloin amiraali Vianin lippulaiva risteilijä Naiad tuhoutui torpedon osuttua. Alus pelasti Jerviksen ja HMS Livelyn kanssa eloonjääneet.[1]

Alus suojasi 20. maaliskuuta laivueensa mukana risteilijöitä Cleopatra, Dido ja Euryalus, jotka muodostivat Maltalle matkaavan saattueen MW10 suojaksi muodostetun Force B:n (operaatio MG1). Saattue joutui 22. maaliskuuta Italian laivaston uhkaamaksi, minkä seurauksena alus osallistui Syrtinlahden toiseen meritaisteluun. Alus palasi 24. maaliskuuta Force B:n mukana Aleksandriaan.[1]

Alus laski 16. huhtikuuta Kuphoriksella maihin merijalkaväkiosaston, jonka tehtävänä oli tuhota radioasema. Alus etsi 10. toukokuuta Jackalin, Jerviksen ja Livelyn kanssa Benghaziin matkalla ollutta akselivaltojen saattuetta (operaatio MG2). Seuraavana päivänä osasto joutui 14 Kreetalta saapuneen Junkers Ju 88 -pommikoneen maaliksi, jolloin Lively tuhoutui pommin osuttua. Seuraava Kreikasta saapunut hyökkäysaalto upotti Kiplingin , jolloin uppoava alus vei mennessään 25 miehistönjäsentä.[1]

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9 (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)