HMS Porcupine | |
---|---|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Vickers Armstrong, Walker |
Kölinlasku | 26. joulukuuta 1939 |
Laskettu vesille | 10. kesäkuuta 1941 |
Palveluskäyttöön | 31. elokuuta 1942 |
Poistui palveluskäytöstä | katkennut torpedon osuttua 1942 |
Loppuvaihe | romutettu 1947 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma |
1 717 t (standardi) 2 286 t (kuormattu) |
Pituus | 105 m (kokonaispituus) |
Leveys | 11 m |
Syväys | 2,7 m |
Koneteho | 40 000 hv |
Nopeus | 36,7 solmua |
Miehistöä | 176 |
Aseistus | |
Aseistus |
5 x QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina HA Mk III -asennuksina 1 x neliputkinen QF 2 naulan (40 mm/L39) Mk VII -ilmatorjuntatykki 6 x Oerlikon 20 mm P Mk III -asennuksina 4 x 21" (533 mm) torpedoputkea 4 x syvyyspomminheitintä ja 2 x kiskoa, joissa yhteensä 70 syvyyspommia |
HMS Porcupine (viirinumero G93) oli Britannian kuninkaallisen laivaston P-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Alus tilattiin lokakuussa 1939 toisessa hätälaivueessa (engl. 2nd Emergency Flotilla) Vickers Armstrongin telakalta Newcastlesta, missä köli laskettiin 26. joulukuuta 1939. Alus laskettiin vesille vasta 10. kesäkuuta 1941 sen vaurioiduttua ilmahyökkäyksessä ja valmistui 31. elokuuta 1942, jolloin sen tarjoukseen perustuvat valmistuskustannukset olivat 408 200 puntaa ilman Amitaliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]
Syyskuussa koeajojen ja varustamisen jälkeen alus siirrettiin Scapa Flow'hun miehistönkoulutukseen, jonka aikana alus määrättiin Force H:hon Gibraltarille. Alus lähti lokakuussa Gibraltarille, jossa se liittyi 3. hävittäjälaivueeseen. Laivueen muut alukset olivat HMS Panther, HMS Partridge, HMS Pathfinder ja HMS Penn, joiden mukana alus suojasi Välimerellä Pohjois-Afrikan maihinnousuun matkanneita saattueita.[1]
Marraskuussa alus suojasi laivueensa sekä 12 muun hävittäjän kanssa taistelulaivoja HMS Duke of Yorkia ja HMS Rodneya, taisteluristeilijä HMS Renownia, lentotukialuksia HMS Furiousia, HMS Victoriousia ja HMS Formidablea, risteilijöitä HMS Bermudaa, HMS Argonautia ja HMS Siriusta, joiden tehtävänä oli suojata maihinnousua Italian laivastolta. Suojaustehtävästä vapauduttuaan alus suojasi maihinnousualuetta sukellusveneiltä ja suojasi täydennyssaattueita.[1]
Alus suojasi 8. joulukuuta HMS Antelopen, HMS Vanocin, HMS Boreasin ja Puolan merivoimien ORP Błyskawican kanssa joukkojenkuljetusalus SS Otrantoa, varastolaiva HMS Maidstonea ja rahtialus SS Tegelbugia Gibraltarilta Oraniin. Saksan laivaston sukellusveneen U-602 laukaisema torpedo osui 70 merimailia pohjoiskoilliseen Oranista Porcupineen, mikä aiheutti suuren vuodon ja pahoja rakenteellisia vaurioita. Iskussa kuoli seitsemän ja haavoittui kolme miehistönjäsentä ( ). Kaikki aluksella tarpeettomat miehet siirrettiin 10. joulukuuta Vanocille, minkä jälkeen fregatti HMS Exe otti aluksen hinaukseen. Vaurioituneelta alukselta poistettiin kaikki irtotavara painon tasaamiseksi ja kallistuman pienentämiseksi. Ranskalainen hinaaja otti aluksen hinaukseensa loppumatkaksi Arzew'hun Algeriaan.[1]
Aluksella tehtiin Arzew'ssa tilapäiskorjauksia alkuvuodesta 1943, kunnes se maaliskuussa hinattiin Oraniin tutkittavaksi. Alus siirrettiin 28. maaliskuuta Oranissa telakalle, jossa se tutkimusten jälkeen päätettiin katkaistuna hinata Gibraltarille. Kesäkuussa hinaajat hinasivat aluksen osat kotimaahan saattueiden SL129 ja AX mukana.[1]
Aluksen osia käytettiin maihinnousualusten miehistöjen majoitustiloina Stokesinlahdella Portsmouthissa, jolloin etuosa nimettiin Porkiksi ja takaosa Pineksi. Aluksen rungon osat sijoitettiin poistolistalle 1946 ja myytiin romutettavaksi. Etuosa hinattiin Plymouthiin ja takaosa Southamptoniin.[1]
HMS Pakenham (ex-HMS Onslow) - HMS Paladin - HMS Panther - HMS Partridge - HMS Pathfinder (ex-HMS Onslaught) - HMS Penn - HMS Petard (ex-HMS Persistent) - HMS Porcupine |
Edeltäjä: O-luokka – Seuraaja: Q-luokka |