HMS Terror (I03)

Tämä artikkeli kuvaa Britannian kuninkaallisen laivaston Erebus-luokan monitoria. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Terror
HMS Terror
HMS Terror
Aluksen vaiheet
Rakentaja Harland and Wolff, Belfast
Kölinlasku 26. lokakuuta 1915
Laskettu vesille 18. toukokuuta 1916
Palveluskäyttöön 6. elokuuta 1916
Poistui palveluskäytöstä uponnut ilmahyökkäyksessä 23. helmikuuta 1941 Dernan edustalla
Tekniset tiedot
Uppouma 7 300 t
Pituus 123 m (kokonaispituus)
Leveys 27 m
Syväys 3,56 m
Koneteho 6 000 ihp
Nopeus 12 solmua
Miehistöä 223
Aseistus
Aseistus 2 x 15"/L42 (380 mm) Mk I -tykkiä
8 x 4" (102 mm) tykkiä
2 x 3" (76 mm) ilmatorjuntatykkiä
2 x QF 2 naulan ilmatorjuntatykkiä
2 x nelipiippuista Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä

HMS Terror (viirinumero I03) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Erebus-luokan monitori ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.

Pääartikkeli: Erebus-luokka

Alus tilattiin 29. heinäkuuta 1915 Harland and Wolffilta Belfastista, missä köli laskettiin vielä samana vuonna 26. lokakuuta. Alus laskettiin vesille 18. toukokuuta 1916 ja valmistui 6. elokuuta.[1]

Elokuussa 1916 alus liitettiin Doverin partio-osastoon, jonka mukana se osallistui sotatoimiin saksalaisia vastaan Belgian rannikolla. Alukseen osui Dunkerquen edustalla 19. lokakuuta Saksan keisarikunnan laivaston moottoritorpedoveneen laukaisema torpedo. Sen miehistö ei kärsinyt tappioita, ja alus pelastui uppoamiselta kapteenin ajettua sen rantaan. Se hinattiin Portsmouthiin. Vietettyään kolme kuukautta telakalla alus palasi palvelukseen.

Huhtikuussa 1918 Terror kuului sisaraluksensa HMS Erebuksen sekä hävittäjien HMS Termanentin, HMS Truculentin ja HMS Manleyn kanssa pitkän kantaman tulitukiosastoon Zeebruggen iskussa. Alus sisaraluksineen tuki 27. syyskuuta Ypresin neljättä taistelua. Sodan päätyttyä alus teki 1920-luvun alussa erilaisia ampumakokeita.

Toisen maailmansodan alkaessa Terror oli Singaporessa, mistä se määrättiin Välimerelle. Aluksi se tuki ilmatorjunta-aseillaan Maltan puolustusta Regia Aeronautican ensimmäisessä hyökkäyksessä 11. kesäkuuta 1940. Se osallistui operaatio Compassiin, jossa se käytti esimerkiksi Bardiaa tulittaessaan 660 pääaseidensa kranaattia. Alus kuljetti myös juomavettä eteneville joukoille. Alus joutui 22. helmikuuta 1941 Saksan ilmavoimien Junkers Ju 87 Stuka -syöksypommittajien maaliksi lähdettyään Bengasista. Se vaurioitui pahoin lähelle osuneista pommeista, minkä seurauksena sen miehistö määrättiin jättämään alus. Hinauksessa ollut alus upposi Dernan edustalla.

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)