HMS Valentine (L69)

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston V-luokan laivueenjohtajasta. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Valentine
HMS Valentine
HMS Valentine
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cammell Laird, Birkenhead
Kölinlasku 7. elokuuta 1916
Laskettu vesille 24. maaliskuuta 1917
Palveluskäyttöön 27. kesäkuuta 1917
Poistui palveluskäytöstä elokuu 1940
Tekniset tiedot
Uppouma 1 188 t (standardi)
1 400 t (max)
Pituus 95,1 m
Leveys 9,0 m
Syväys 3,2 m
Koneteho 27 000 hv
Nopeus 34 solmua
Miehistöä 115
Aseistus
Aseistus 4 x QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina CP Mk II -asennuksina
1 x 3" 20 cwt Mk III -ilmatorjuntatykki
4 x 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Valentine (viirinumero L69) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin V-luokan laivueenjohtaja, joka palveli kummassakin maailmansodassa.

Valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: V- ja W-luokka

Alus tilattiin heinäkuussa 1916 osana vuosien 1916-1917 laivasto-ohjelman yhdeksättä tilausta nimellä HMS Bruce Cammell Lairdin telakalta Birkenheadistä, missä köli laskettiin 7. elokuuta. Alus laskettiin vesille 24. maaliskuuta 1917 ja valmistui pari kuukautta myöhemmin 27. kesäkuuta, jolloin sen tilaukseen perustuneet valmistuskustannukset olivat 218 300 puntaa. Alus oli varustettu nopeaksi miinalaivaksi.[1]

Palvelus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Suuren laivaston 13. hävittäjälaivueeseen laivueenjohtajaksi[2][3]. Se oli ensimmäisen maailmansodan lopun kotivesillä. Aluksen torpedoputket vaihdettiin 1920 kahteen kolmiputkiseen sarjaan. Alus siirrettiin sodan päätyttyä Rosythin reserviin ja se oli huollettavana 1927.[1] Aluksen ilmatorjunta-aseistusta täydennettiin hieman ennen toista maailmansotaa kahdella kaksiputkisella nelituumaisella ja kahdella nelipiippuisella konekiväärillä. Alukselle asennettiin myös tulenjohtojärjestelmä ilma-ammunnan tueksi.

Syyskuussa 1939 alus siirrettiin muutettavaksi ilmatorjuntasaattajaksi (WAIR) Devonportin telakalle, mistä se palasi palvelukseen huhtikuussa 1940 Noren osastoon saattueita suojaamaan. Alus siirrettiin toukokuussa Doverin osastoon, jonka mukana se suojasi Hollannin rannikon evakuointeja. Saksan ilmavoimien syöksypommittajat osuivat 15. toukokuuta alukseen aiheuttaen suurta tuhoa. Se jouduttiin ajamaan rantaan uppoamisen estämiseksi (51°20′N, 03°49′E), jonka jälkeen miehistö hylkäsi aluksensa.[1]

Alus otettiin 20. toukokuuta hinaukseen ja se siirrettiin Merseyhin. Alus makasi Liverpoolissa odottaen tutkimusta sekä telakalle siirtoa. Elokuussa todettiin aluksen olevan korjauskelvoton, jolloin korjaukset keskeytettiin. Alus sijoitettiin poistolistalle toisen maailmansodan päätyttyä. Se myytiin 1953 BISCOlle romutettavaksi.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
  • Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7 (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)
  • Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9 (englanniksi)
  • Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amiraliteetin V-luokan laivueenjohtajat
HMS Valentine - HMS Valhalla - HMS Valkyrie - HMS Valorous - HMS Vampire
Edeltäjä: R-luokka – Seuraaja: Shakespeare-luokka