Haakon Sigurdinpoika | |
---|---|
Haakon Jaarli. Christian Krohgin piirros. | |
Norjan jaarli | |
Valtakausi |
970–995 970–985/986 kanssahallitsijana Harald Sinihammas 986–995 kanssahallitsijana Sven Haaraparta |
Edeltäjä | Harald Harmaaturkki |
Seuraaja | Olavi Tryggvenpoika |
Syntynyt | 930 |
Kuollut |
995 Melhus |
Suku | Laden jaarlit |
Isä | Sigurd Håkonsson |
Äiti | Bergljot Toresdatterin |
Haakon Sigurdinpoika eli Haakon Jaarli (Håkon Sigurdsson Jarl; n. 935–995) oli jaarli ja Norjan hallitsija 970–995.[1] Hän oli jaarli Sigurd Haakonssonin ja Bergljot Toresdatterin poika[2].
Haakonista tuli jaarli sen jälkeen, kun Harald Harmaaturkin miehet olivat surmanneet hänen isänsä Laden jaarlin vuonna 961. Haakon pakeni Tanskaan, jossa hän alkoi juonitella Harald Sinihampaan kanssa Harald Harmaaturkkia vastaan.[1] Harald Harmaaturkki surmattiin Tanskassa 970.
Tämän jälkeen Haakon hallitsi Norjan länsiosia aluksi Harald Sinihampaan vasallina. Haakonin ja Harald Sinihampaan liitto kuitenkin rikkoutui, kun Harald yritti käännyttää Haakonin ja koko Norjan kristityksi. Haakon ryhtyi kapinaan ja laajensi alueitaan Norjan läntisissä sekä pohjoisissa osissa. Haakon otti Norjan vanhat uskomukset suojelukseensa ja sai siten paljon tukijoita pakanallisten päälliköiden joukosta. Vanhemmiten hänestä tuli kuitenkin ylpeä ja hänen omat miehensä surmasivat hänet vuonna 995. Haakonin seuraajaksi nousi Olav Tryggvason, joka oli saapunut Norjaan aiemmin samana vuonna.[1]
Edeltäjä: Harald Harmaaturkki |
Norjan kuningas | Seuraaja: Olav Tryggvason |