Haavanlehtikuoriainen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
Osalahko: | Cucujiformia |
Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
Heimo: | Lehtikuoriaiset Chrysomelidae |
Alaheimo: | Chrysomelinae |
Tribus: | Chrysomelini |
Suku: | Aitolehtikuoriaiset Chrysomela |
Laji: | populi |
Kaksiosainen nimi | |
Chrysomela populi |
|
Katso myös | |
Haavanlehtikuoriainen Wikispeciesissä |
Haavanlehtikuoriainen (Chrysomela populi) on aikuisena talvehtiva kovakuoriainen.
Haavanlehtikuoriaisen kuoren väri vaihtelee kirkkaanoranssista tummanruskeaan ja keltaiseen. Sen pää saattaa auringonvalossa näyttää hehkuvan sateenkaaren väreissä. Ruumis on tummanmusta. Sillä on kolme jalkaparia ja niiden päissä terävähköt ”kynnet”. Kuoriaista pidetään ns. normaalina kuoriaisena muotonsa takia (puolikuu). Sen kuoressa on pieni musta täplä peitinsiipiliitoksessa. Se on noin 10–12 mm pitkä ja puolipallon muotoinen.
Sekä toukat että aikuiset kuoriaiset syövät pajun- ja haavanlehtiä. Mahdolliset tuhot metsälle/metsäyhtiöille ovat vähäisiä.
Koko Etelä-Suomesta Pohjanmaalle asti.
Muninta-aika alkaa touko-kesäkuun vaiheessa ja jatkuu heinäkuun alkuun. Naaras munii 40–50 munaa kerrallaan ja jopa yli tuhat munaa yhteensä lehtien alapinnalle.
Haavanlehtikuoriaisen saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat: Calathus fuscipes, maakiitäjäiset (Carabidae), etelänharsokorento (Chrysopa formosa), pihaharsokorento (Chrysoperla carnea), Coccinella saucerotti, kaljukekomuurahainen (Formica polyctena), piikkilude (Picromerus bidens) ja välkelude (Zicrona caerulea).[1]
Haavanlehtikuoriainen talvehtii lehtien alla eli se on monivuotinen.