Halmekeilapää

Halmekeilapää
Halmekeilapää
Halmekeilapää
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Luteet Heteroptera
Heimo: Kuneluteet Miridae
Suku: Trigonotylus
Laji: caelestialium
Kaksiosainen nimi

Trigonotylus caelestialium
Kirkaldy, 1902

Katso myös

  Halmekeilapää Commonsissa

Halmekeilapää (Trigonotylus caelestialium) on hyvin yleinen ja runsaslukuinen ludelaji, jota tavataan lähes koko Suomessa.[2] Sen kuvasi ensimmäisenä George Willis Kirkaldy vuonna 1902.[3][4][5]

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituus 4,5-7,3 mm.[2] Keilapäät ovat hoikkia ja niillä on pitkät tuntosarvet. Kahdella lajilla, halme- ja ketokeilapäällä on punertavat tuntosarvet. Halmekeilapään tuntosarvien ensimmäisen jaokkeen läpi kulkee vaalea leveä pitkittäisjuova, joka jatkuu läpi koko jaokkeen.

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes koko Euraasia. Suomessa yleinen koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta,[2] jossa sitä tavataan myös.[6][7]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Lajitietokeskuksen mukaan laji esiintyy ensisijaisesti kuivilla niityillä, kedoilla ja nummilla.[8] Elää useilla heinäkasveilla, kuten kastikoilla, punanadalla, nurmitähkiöllä ja ruokohelpillä.[2]

Elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi sukupolvi vuodessa. Aikuisia tavataan kesäkuulta lokakuulle. Esiintyessään voi olla hyvin runsas.

  • Halmekeilapää Lohja 25.6.2017
    Halmekeilapää Lohja 25.6.2017
  • Halmekeilapää. Huomaa vaalea raita tuntosarvien ensimmäisessä jaokkeessa. Lohja 2.10.2017
    Halmekeilapää. Huomaa vaalea raita tuntosarvien ensimmäisessä jaokkeessa. Lohja 2.10.2017
  • Halmekeilapään nymfi Lohja 29.9.2017
    Halmekeilapään nymfi Lohja 29.9.2017

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Halmekeilapää laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 6.11.2019. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)
  2. ↑ a b c d Rintala, T. & Rinne, V. 2011: Suomen luteet. 2. painos. Hyönteistarvike TIBIALE Oy, Helsinki
  3. ↑ Roskov Y., Ower G., Orrell T., Nicolson D., Bailly N., Kirk P.M., Bourgoin T., DeWalt R.E., Decock W., Nieukerken E. van, Zarucchi J., Penev L., eds.: Species 2000 & ITIS Catalogue of Life, Species 2000: Naturalis, Leiden, the Netherlands. ISSN 2405-8858. (Eliön tunnus: 645bb45be0059e4ba830cbb4b12cbce2) Catalogue of Life. 26.2.2019. Viitattu 11.3.2019. Useita kielivaihtoehtoja
  4. ↑ Schuh R.T.: PBI Plant Bug: On-line Systematic Catalog of Plant Bugs (Insecta: Heteroptera: Miridae) research.amnh.org. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS) (Tieto sivustolta löytyvästä ladattavasta tietokannasta) itis.gov. 26.2.2019. Viitattu 4.4.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019: tiedostolataus (versio 2) (xlsx) (Tieto sivustolta löytyvästä ladattavasta tietokannasta (kohta tiedostolatauksia)) Punainen kirja. 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.11.2019.
  7. ↑ Punaisen kirjan verkkopalvelu Punainen kirja. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.11.2019.
  8. ↑ Halmekeilapää laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 6.11.2019. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)